Hallitus esittää täydentävässä lisätalousarviossaan 40 miljoonan euron rahoitusta omalääkärimallien kehittämiseen hyvinvointialueilla. Hallitus käynnisti omalääkäriohjelman vuonna 2024, ja joillakin alueilla jopa 70 prosentille väestöstä on nimetty omalääkäri. Lisärahoitus varmistaa, että kehittämistyö jatkuu ja laajenee koko maassa.
Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitää panostusta merkittävänä askeleena kohti toimivampaa perusterveydenhuoltoa.
– Hoidon jatkuvuus on yksi vaikuttavimmista tavoista parantaa hoidon laatua ja potilaiden terveyttä. Kun potilaalla on oma lääkäri tai tiimi, asiointi sujuvoituu, hoitosuhde syvenee ja kustannuksia saadaan alas. Tämä on samalla investointi hyvinvointialueiden toimivuuteen ja perusterveydenhuollon uskottavuuteen, Laiho sanoo tiedotteessa.
Ammatinharjoittajamalli tuo lääkäreille lisää itsenäisyyttä ja vastuuta, mikä on lisännyt sen vetovoimaa julkisessa perusterveydenhuollossa. Lisärahoitus tukee mallien laajentamista koko maahan.
– Ammatinharjoittajamalli on osoittanut, että se houkuttelee lääkäreitä työskentelemään julkisen perusterveydenhuollon parissa. Tavoitteemme on, että yhä useammalla suomalaisella on nimetty omalääkäri tai -hoitaja. Haluamme omalääkärimallin kaikkialle Suomeen, Laiho sanoo.
Laihon mukaan kyse on suunnanmuutoksesta koko sote-järjestelmälle.
100 miljoonaa Ukrainan puolustuksen tukemiseen
Hallituksen tänään eduskunnalle antama lisätalousarvioesitys sisältää merkittäviä lisäpanostuksia myös puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen.
– Meidän velvollisuutemme on tukea ukrainalaisten rohkeaa puolustustaistelua. Kyse ei ole vain Ukrainan suvereniteetista, vaan koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen vakaudesta. Tämä tuki on selkeä viesti siitä, että Suomi seisoo demokratian ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolella, kommentoi kansanedustaja ja Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Aleksi Jäntti (kok.).
Suomen osallistumiseen Ukrainaa tukevaan Naton PURL-aloitteeseen (Prioritized Ukraine Requirements List) ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa, jonka avulla rahoitettaisiin Yhdysvalloista tehtäviä puolustusmateriaalihankintoja. Lisäksi Ukrainalle annettavaan siviilimateriaaliapuun ja sen kuljetuskustannuksiin ehdotetaan viiden miljoonan euron lisäystä.
Suomen taloudellinen ja sotilaallinen tuki Ukrainalle on ollut pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Jäntin mukaan lisärahoitus vahvistaa Suomen sitoutumista tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja Ukrainan tarve avulle on entistä kriittisempi.
– Ukraina käy puolustustaistelua, joka heijastaa meidän kaikkien yhteistä vastuuta siitä, että aggressio ei jää rankaisematta ja että vapaus ei koskaan ole vain sanahelinää. Siksi tämä lisärahoitus on oikea ja välttämätön ratkaisu, Jäntti toteaa tiedotteessa.
Lisää aloituspaikkoja ja maksuton opintoseteli
Kokoomuksen kansanedustajat Maaret Castrén ja Oskari Valtola iloitsevat maksuttomasta, 30 opintopisteen opintosetelistä, joka suunnataan ilman korkeakoulun opiskelupaikkaa jääneille nuorille. Lisäksi hallitus esittää rahoitusta uusiin aloituspaikkoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
– Suomi tarvitsee lisää kasvua, ja kasvu syntyy osaamisesta. Siksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen talouden kannalta kriittisille aloille, kuten ydin- ja energiatekniikkaan, on erinomainen ja tulevaisuuteen katsova ratkaisu, Valtola sanoo tiedotteessa.
– Moni nuori jää vuosittain ilman opiskelupaikkaa, ja se on valtava epävarmuuden hetki. Maksuton opintoseteli tarjoaa heille mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan ja pysyä mukana opinnoissa heti toiselta asteelta valmistumisen jälkeen, Castrén kertoo.
Aloituspaikkojen lisäämiseen liittyviin opintotukimenoihin esitetään ensi vuodelle 11 miljoonaa euroa ja vuosille 2026–2028 yhteensä 44 miljoonaa euroa.
Maksuttomat opinnot esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa mahdollistavaan opintoseteliin ehdotetaan 18,6 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.
Oskari Valtolan mukaan täydentävä talousarvio osoittaa, että hallitus jatkaa määrätietoisesti työn, kasvun ja koulutuksen vahvistamista.
– Koulutus on Suomen tärkein menestystekijä. Näissä päätöksissä näkyy vahvasti kokoomuksen kädenjälki: konkreettisia tekoja työn, kasvun ja osaamisen vahvistamiseksi. Näillä toimilla viemme Suomea eteenpäin, Valtola korostaa.
