Lintuinfluenssatartunnan saaneita, sairaita tai kuolleita lintuja on havaittu tänä vuonna viimevuotista enemmän, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko. Tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin. Siksi on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta.
– Virus voi kulkeutua ihmisen elimistöön kosketustartuntana, esimerkiksi eläinten käsittelyssä likaantuneista käsistä suuhun tai silmiin. Virus voi myös tarttua ilmavälitteisesti erityisesti suljetuissa tiloissa, kuten sisätiloissa tai autossa, THL:n erikoistutkija Erika Lindh sanoo tiedotteessa.
Jos sairaan tai kuolleen eläimen käsittely on välttämätöntä, on ensisijaisen tärkeää suojautua tartunnalta esimerkiksi käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja pesemällä kädet saippualla. Hengityksensuojaimen käyttö on tarpeen, jos kontakti eläimeen pitkittyy.
Eläimellä lintuinfluenssaan viittaavia oireita voivat olla apaattisuus, hengitystieoireet, ripuli ja keskushermosto-oireet, kuten asentovirheet tai epänormaalit liikkeet. Taudin eteneminen voi myös olla niin nopeaa, ettei mitään oireita havaita ennen eläimen kuolemaa.
Jos epäilet, että sairaana löytämälläsi luonnonvaraisella eläimellä on lintuinfluenssatartunta, ilmoita siitä virkaeläinlääkärille. Älä vie eläintä tilaan, jossa on muita eläimiä tai ihmisiä, jotka voivat altistua virukselle.
THL:n mukaan ohjeet pätevät myös, jos kissa tai koira tuo kotiin kuolleen linnun. Jos lemmikki sairastuu ja tarvitsee hoitoa tapahtuman jälkeisellä viikolla, on eläinlääkärille hyvä mainita pyydystetystä linnusta.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tai -sairastumisista tulee aina ilmoittaa virkaeläinlääkärille.
Lintuinfluenssaan viittaavana joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä kuolleista isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa.
