Liikkumattomuus maksaa vuosittain Suomelle noin 4,7 miljardia euroa, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Asiasta uutisoi Talouselämä.
Arvioon on laskettu mukaan terveydenhuollon kustannukset, kuten sairauksien hoito ja lääkkeet, mutta myös tuottavuuskustannukset, kuten eläkkeet ja sairaslomat. Summa kattaa myös esimerkiksi tuloverojen menetyksiä ja kasvanutta työttömyysturvaa.
Rytivaara näkee, että muutos lähtee yksilöstä, mutta myös yhteiskunnasta. Hänen mukaansa ”kaikki on nykyään liian lähellä”, kun ruuan ja siivouksen voi tilata kotiin ja työt hoitaa etäyhteyksin.
Rytivaaran mielestä työpaikoille pitäisi luoda liikkumiseen kannustava ilmapiiri. Sen voi tehdä esimerkiksi leikkimielisillä kisoilla tai palkitsemalla vaikkapa työmatkapyöräilystä.
– Arkityö vaatii työn tauottamista, työskentelyasentojen vaihtamista ja liikkuvia kokouskäytäntöjä, Rytivaara sanoo.
Työsuhdepyörät ja liikuntasetelit ovatkin Rytivaaran mukaan hyviä lisäämään työntekijöiden aktiivisuutta ja niitä pitäisikin tukea verotuksella enemmän.
Puolustusvoimien Pääesikunnan koulutusosaston liikunta-alan osastoupseeri, majuri Lasse Torpo mainitsee mahdolliseksi ratkaisuksi sen, että liikunnasta tehdään mahdollisimman helppoa.
– Helsingissä kevyen liikenteen väyläratkaisut ja koulupihojen pienpelikentät ovat hienoja esimerkkejä, samoin ilmaiset ulkokuntosalit, hän sanoo.
UKK-instituutin Vasankari näkee, että arkiliikuntaa lisäisi myös taloudellisten kannustimien parantaminen ja aktiivisempaan arkeen tukeminen.
– Kehitetään liikunnallisia harrastuksia vastaamaan entistä paremmin harrastajien toiveita. Tuetaan uutta aktiivisempaa arkea tehdä töitä, käydä koulua, elää hoivassa ja kaikkialla. Toteutetaan aktiivisemman arjen ’kulttuurinmuutos”, hän listaa.