Opettajilla on useita keinoja paljastaa tekoälyllä huijaaminen, Yle kertoo. Tekoälyä kuten ChatGPT-bottia käytetään yleisimmin erilaisten kirjoitelmien, analyysien ja esseiden tekemiseen.
Kieltenopettaja Laura Salonen sanoo, että hälytyskellot alkavat soida, jos ”teksti on liian hyvää ollakseen lukiolaisen kynästä”, esimerkiksi lauserakenteet monimutkaisia ja kieli hyvin kuvailevaa. Toisaalta myös luettelomaisuus voi ilmiantaa tekoälybotin.
Ylen kyselyssä opettajat kertoivat tehokkaaksi keinoksi myös suullisen tai kirjallisen tiivistelmän pyytämisen oppilaalta. Mikäli oppilas ei tahdo muistaa kirjoituksensa sisältöä, voi sen syntymekanismia tiedustella tarkemmin.
Joissain oppilaitoksissa on myös tekoälyä tunnistavia ohjelmistoja, mutta niiden ongelma on, että tekoäly kehittyy nopeammin kuin tunnistusohjelmat.
Huijaamista voi estää myös tehtävän tekemisellä suljetussa oppimisympäristössä, tunnilla käsin kirjoittamalla annetusta aiheesta tai katsomalla esimerkiksi dokumentin historiatietoja, missä voi näkyä esimerkiksi se, jos tiedostoon on liitetty suuri määrä muualta kopioitua tekstiä kerralla.
Kymmenet opettajat kertoivat aiemmin Ylelle epäilleensä oppilaan huijanneen tekoälyllä.
– Tekoäly pääsi yllättämään oppilaitokset, arvelee porilaislukiossa opettava Laura Salonen.