Viime viikolla eteni vähän huomiota saanut, mutta erittäin merkittävä uudistus: hallituksen esitys-luonnos lasten ja nuorten terapiatakuusta lähti lausuntokierrokselle. Tiivistetysti esitys tarkoittaa, että alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille on jatkossa tarjottava takuun piiriin kuuluvaa tukea tai hoitoa lähtökohtaisesti kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Hyvinvointialueille ollaan ohjaamassa 35 miljoonaa euroa takuun toteuttamiseen ensi vuodesta alkaen. Käyttäjälle apu olisi maksutonta.
Terapiatakuun piiriin kuuluvaa hoitoa ja tukea tarjottaisiin sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Takuun piiriin kuuluisi perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioita ja varsinaista psykoterapiaa lyhempiä psykososiaalisia menetelmiä. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan keväällä 2025.
Tavoitteena on vahvistaa nimenomaan lasten ja nuorten perustasoista tukea. Kaikki tiedämme, että mielenterveyshuolista kärsivän voi olla vaikea jaksaa etsiä apua. Mahdollisimman nopea ja matalan kynnyksen apu on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kohdalla, jotta ongelmat eivät ehdi kasvaa entistä vaikeammiksi. Tässä työssä tarvitaan laajalti kaikkien osaamista, myös esimerkiksi järjestöjen ja kolmannen sektorin.
Työurani alussa olin töissä mielenterveysasioiden parissa järjestössä. Se opetti, miten tärkeää on erilaisen tuen verkosto ja sen piiriin pääseminen nopeasti. Jokaisen mielenterveyshuolet ovat omanlaisiaan, mutta yhteistä kaikille on se, että nopeus niiden hoidon aloittamisessa on valttia. Joskus avuksi on muutama matalan kynnyksen keskustelukerta, mutta joku toinen saattaa kaivata syvällisempää terapiaa.
Lasten ja nuorten terapiatakuu on järkevää paitsi heidän itsensä, myös yhteiskunnan kannalta. Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja etenkin työeläkkeelle jääneistä nuorista aikuisista enemmistöllä eläkkeen syy liittyy mielenterveyteen. Yleisimmin syy on masennus. Siksikin mielenterveyden haasteisiin kannattaa tarttua niin aikaisin kuin mahdollista.
Ei ole oikein hukata ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle siksi, että ongelmat ehtivät kasautua liian suuriksi tai apua ei saa oikeaan aikaan. Yhteiskuntana se on meille myös täysin järjetöntä. On fiksua sijoittaa mielenterveyspalveluiden parantamiseen ja avun tarjoamiseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ovat aikamme suuria haasteita. Terapiatakuu on erittäin merkittävä uudistus, jota me kokoomuksessa olemme puskeneet tätä eteenpäin vuosikaudet – nyt työ on vihdoin edennyt loppusuoralle.
Samaan aikaan hoitoon pääsyn parantamisen kanssa on tärkeää katsoa myös lasten ja nuorten arjen ja ongelmien ennaltaehkäisyn kokonaisuutta.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin pohjan rakentamisessa merkittävässä asemassa ovat myös kunnat, vaikka varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet niiltä pois. Kunnat luovat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja hyvän elämän pohjaa muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Hallituksessa olemme päättäneet sijoittaa 200 miljoonaa euroa perusopetuksen ja oppimisen tuen vahvistamiseen. Tämä on yksi syy sille, miksi hallitus pyrkii ja pyrki kehysriihessäkin turvaamaan kuntien rahoitusta: varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tehdään erittäin merkittävää työtä lasten ja nuorten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin puolesta.
Lisäksi kuntien työ on laaja-alaista ja kattaa oikeastaan lasten arjen koko verkoston. Laajemmassa mielessä kunnat vahvistavat hyvinvointia myös esimerkiksi liikunta-, harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksien kautta. Segregaation vähentämisessä kaavoitus on yksi erittäin tärkeä avain.
Tulevaisuuden palvelujen ja hyvinvoinnin pohjan rakentamisessa tarvitaankin entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Tämä koskee toki myös aikuisten palveluita, mutta etenkin lasten ja nuorten. Tätä varten on paitsi istuttava yhteisiin pöytiin, myös esimerkiksi selvitettävä tiedon liikkumisen esteitä – työ, jota valtiovarainministeriössä parhaillaan valmistelemme.
