Valtiovarainministeriön on julkistanut laskelmansa hallituksen budjettiriihessä päättämien työllisyystoimien potentiaalisia työllisyysvaikutuksia.
Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty erityisesti, miten valtiovarainministeriö on laskenut ”pohjoismaisen työnhaun mallin” eli aktiivimalli kakkosen tuovan 9[nbsp]400 lisätyöllistä.
Rahaministeriön julkaisemasta tausta-aineistosta selviää, että työnhaun ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tapahtuva intensiivinen, kahden viikon välein toteutettu henkilökohtainen haastattelu toisi peräti 8[nbsp]600 työllistä.
Hallitus päätti budjettiriihessä, että TE-toimistoihin palkataan 1[nbsp]200 uutta virkailijaa ja siihen käytetään 70 miljoonaa euroa. TE-toimistojen työntekijöiden määrä kasvaa näin kolmanneksella.
Lähtökohtaisesti määrällinen työnhaun velvoite, joka edellyttäisi keskimäärin yhtä työnhakua viikossa, ja nykyisistä velvoittavista työtarjouksista luopuminen puolestaan vähentäisivät työllisyyttä yhteensä 1[nbsp]200 hengellä.
Työnhakijan on haettava kuukaudessa 0‐4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Työnhausta raportoidaan sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.
Sanktioilla ja valvonnalla 2[nbsp]000 työllistä
Porrastettu sanktiointijärjestelmä sekä monitorointijärjestelmä, jossa työnhaun aktiivisuutta valvotaan vähintään kuukauden ja korkeintaan kolmen kuukauden pituisissa jaksoissa, toisi 2[nbsp]000 työllistä.
Työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää velvoitteen uudelleen täyttämättä, seuraamuksena on viiden päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa kymmenen päivän karenssi.
Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa työssäolovelvoite. Työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.
Työnhakuvelvoite koskisi noin 90 prosenttia työnhakijoista, joskin vaihtelevassa määrin. Kattavuuden on arvioitu olevan noin 60 prosenttia suhteessa yhteen hakemukseen viikossa kaikilla.
Valtiovarainministeriössä tehdyt arviot mahdollisista työllisyysvaikutuksista perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin.
Pohjoismaisen työnhaun mallin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.
LUE MYÖS:
Tällaisesta uudesta aktiivimallista hallitus sopi