Kirjailija Salman Rushdien taannoinen puukotus Yhdysvalloissa järkytti koko maailmaa, aiheestakin. Se muistuttaa meitä jälleen kerran siitä, mikä on tärkeää ja puolustamisen arvoista. Onneksi Rushdie selvisi hengissä, tosin vakavin vammoin.
Yksilönvapaudet ja yhdenvertaisuus ovat länsimaisen liberaalidemokraattisen oikeusvaltion ytimessä, niistä ei pidä tinkiä eikä tehdä kompromisseja. Elämäntapamme perustuu näille vapauksille, ne ovat länsimaisen kulttuurin ja talouden kukoistamisen syy. Ilman vapautta ja sitä suojelevaa lainsäädäntöä ei ole kansalaisyhteiskuntaa, avointa keskustelua, valvojien valvontaa saati demokratiaa. Koska vapauksien vuoksi menestymme, tänne halutaan tulla niistä maista, joissa näitä vapauksia ja niiden pohjalta syntyvää vakautta ei ole.
Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Siihen kuuluu myös pilkka, satiiri ja loukkaaminenkin. Mikään näistä ei ole itsetarkoitus, mutta on selvää, ettei mukava ja kiltti puhe lain suojaa tarvitse. Suojaa tarvitsee nimenomaan sellainen puhe, joka on epämukavaa ja jonkun mielestä ilkeää tai loukkaavaa.
Erilaiset fundamentalistit ja heidän suosijansa ovat aina pyrkineet pyhään tai johonkin muuhun ylevään vetoamalla rajoittamaan arvostelijoidensa sananvapautta. Vähemmistöjen suojelun varjolla on usein yritetty ajaa kyseenalaisia poliittisia agendoja. Taipumus ilmenee yhteiskunnassamme ja länsimaissa päivittäin.
Meidän pitää oppia aidosti sietämään ja suvaitsemaan erilaisuutta ja toistemme mielipiteitä. Se on pluralismin, moniarvoisuuden edellytys. Vain asiallisella keskustelulla ja erimielisyyden hyväksymisellä yhteiskuntaa saadaan kehitettyä paremmaksi. Selkeät uhkaukset, yllyttäminen rikoksiin ja väkivaltaan, tai täysin perusteettomat, yksilön mainetta tai yksityisyydensuojaa vakavasti vahingoittavat väitteet on edelleenkin syytä pitää kriminalisoituina.
Parlamentaariset prosessit ja niitä edeltävä julkinen keskustelu edellyttävät vapautta kertoa oma mielipiteensä. Vaikeista asioista ja ongelmista puhuminen ei ole helppoa, koska joku voi aina loukkaantua. Tähän sananvapautta tarvitaan. Emme voi mennä uhkailijoiden, uhriutujien ja loukkaantujien ehdolla.
Länsimaisia vapauksia vastaan on aina kapinoitu, niin valtioiden kuin yksilöiden tasolla. Erilaiset autoritaariset tai totalitaariset regiimit haluavat kontrolloida alamaisiaan ja myös vapaiden länsimaiden kansalaisia niin pitkälle kuin mahdollista. Näillä valtiollisilla toimijilla riittää intressejä, joita nimenomaan länsimainen vapaus uhkaa. Monet islamilaiset valtiot, Venäjästä ja Kiinasta puhumattakaan, rajoittavat ankaralla kädellä alamaistensa vapauksia. Vastaavasti näille toimijoille ja niiden arvopohjalle uskolliset yksilöt länsimaissa haluavat rajoittaa täällä harjoitettua vapautta, niin sanan- kuin uskonnonvapautta.
Rushdien puukottaja, 24-vuotias Hadi Matar, kertoi New York Postin videohaastattelussa, että hän kunnioittaa Rushdielle fatwan aikoinaan julistanutta ajatollah Khomeinia. Ajatollah on Matarin mielestä hieno ihminen, kun taas Rushdie ei ole kovin hyvä ihminen, koska Saatanallisissa säkeissä hyökkäsi islamia ja muslimien uskomuksia vastaan.
Syy, miksi Rushdien romaani loukkaa ja ärsyttää muslimeja, löytyy historiasta, jota Rushdie taitavasti tarinassaan satirisoi. Muslimien perimätieto kertoo, että Saatana yritti saada profeetta Muhammadin lisäämään Koraaniin säkeitä, joissa hyväksytään islamissa ankarasti kielletty monijumalaisuus. Myöhemmin, huomattuaan tapahtuneen, hän korjasi virheensä ja sai enkeliltä uuden ilmoituksen, jossa Saatanan juoni paljastettiin. Koko tapahtuma oli tämän version mukaan tarkoitettu testaamaan profeetan uskoa.
Koska Koraani arabiankielisenä on islamin mukaan täydellinen kopio taivaassa sijaitsevasta alkuperäisversiosta ja profeetta Muhammad erehtymätön, tarina saatanallisista säkeistä ja Rushdien satiiri niihin liittyen loukkaa hurskaita muslimeja. Rushdie parodioi teoksessa profeetan saamia tarkoituksenmukaisia, opportunistisia ilmoituksia laajemminkin, ja muslimit maailmanlaajuisesti pitivät ja pitävät sitä jumalanpilkkana ja loukkauksina profeettaa ja hänen vaimojaan kohtaan.
Kun romaani ilmestyi vuonna 1988, se kiellettiin Intiassa ja Egyptissä. Mielenosoituksia ja vaatimuksia kirjan vetämisestä myynnistä alkoi esiintyä Englannissa, Pakistanissa ja Intiassa, ja Englannissa myös poltettiin Rushiden romaanin kappaleita. Yllättävän moni vasemmistolainen ja kirkonmieskin Englannissa asettui mellakoivien muslimien puolelle ja tuomitsi Rushdien. Torontossa jopa poltettiin kaksi Toronton yliopiston omistamaa kirjakauppaa. Liikehdintä huipentui Iranin johtajan ajatollah Khomeinin julistamaan fatwaan ja Rushdien päästä luvattiin tapporaha.
Hän on joutunut elämään henkivartijoiden suojelemana siitä asti ja Iranin nykyinen hengellinen johtaja Khamenei on vastannut kysyttäessä, että Khomeinin fatwa on edelleen voimassa. Khomeinin fatwan jälkeen Rushdien italialaista kääntäjää puukotettiin Milanossa ja hänen japanilainen kääntäjänsä puukotettiin kuoliaaksi. Norjassa Rushdien paikallista kustantajaa ammuttiin kolmesti Oslossa, mutta onneksi hän selvisi hengissä.
Iran on kansainvälisesti merkittävä toimija ja liitossa Venäjän kanssa. Autoritaaristen valtioiden akseli sisältää myös Kiinan, jonka intresseissä on rajoittaa länsimaisia vapauksia. Venäjä käyttää toistuvasti länsimaissa asuvia venäläisiä kiristysruuvina ajaakseen läpi omia tavoitteitaan, Suomessa tunnetaan muun muassa lapsikaappauksista syntyneet diplomaattiset selkkaukset. Erilaisia vääntömomentteja pyritään tietenkin lisäämään geopoliittisesti ja informaatiovaikuttamalla, kuten edessämme oleva energiakriisi Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen toiminnan johdosta osoittaa. Eurooppa on ollut Venäjän suhteen aivan liian sinisilmäinen ja hintaa siitä maksetaan nyt.
Myös Iranin valtion lonkerot ulottuvat Suomeen. Täällä toimii esimerkiksi Resalat-yhteisö, joka järjesti muistotilaisuuden pahamaineiselle kenraalimajuri Quassem Suleimanille, jonka Yhdysvaltain ilmaisku Irakin pääkaupungissa Bagdadissa tappoi vuoden 2020 tammikuussa. Suleimani toimi islamilaisen vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajana ja herääkin kysymys, miksi Suomessa tällaista aatetta ja toimintaa halutaan edistää. Tapaus liittyy suoraan Rushdien puukotukseen, sillä Iranin sanomalehdet ylistivät sitä heti iskun jälkeen. Vallankumouskaarti Iranin hallituksen osana on pitkään kannattanut ja ajanut Rushdien tappamista.
Paljon puhutaan Venäjän hybridioperaatioista, informaatiovaikuttamisesta ja ns. trolleista, mutta samalla helposti unohtuu, että vastaavaa harjoittavat myös muut länsimaisille vapauksille vihamieliset valtiot. Edellä mainittuja kiristysruuveja lisää myös pakolaispolitiikka, kun länsimaissa turvapaikan saaneet ihmiset liittoutuvat keskenään perinteensä ympärille ja muodostavat rinnakkaisia yhteiskuntia, joissa lähtömaiden arvot ja tavat säilyvät. Nämä yhteisöt länsimaiden sisällä ovat helppo kohde valtiollisille toimijoille hajaannuksen ja eripuran kylvämiseen. Tämä on huomattu toistuvasti länsimaissa, tuoreessa muistissa ovat Ruotsin mellakat pääsiäisenä, jotka nekin aiheutuivat siitä, että kansallismielinen tanskalaispoliitikko uhkasi polttaa Koraanin Ruotsin-vierailullaan.
Näin ollen myös maahanmuuttopolitiikka on turvallisuuspoliittinen kysymys. Sen ohella se on talouspoliittinen kysymys. Nykypolitiikka on johtanut siihen, että länsimaissa asuu kasvava määrä ihmisiä, länsimaisten valtioiden kansalaisia, osa syntyperäisiä, jotka viis veisaavat vapausarvoista ja päinvastoin taistelevat niitä vastaan henkeen ja vereen. Suomesta lähti väkimäärään nähden eniten vierastaistelijoita Isisin riveihin, mikä on kouriintuntuva osoitus ilmiöstä ja väärästä kehityksestä. Tässä voidaan jo melkein puhua viidennestä kolonnasta, joka nakertaa vapaata, yhdenvertaisuusperiaatteelle rakentuvaa Suomen valtiota ja yhteiskuntaa sisältä päin.
Näin ei voi jatkua. Rushdien järkyttävä puukotus muistuttaa meitä konkreettisesti siitä, että vapauden viholliset ovat keskuudessamme. Juuri vapautemme on mahdollistanut tämän. Kun sinisilmäisesti uskottelemme, että kaikki pakolaiset ja turvapaikanhakijat haluavat kotoutua ja omaksua lännen liberaalit arvot, toimimme itse asiassa näitä arvoja rapauttaen. Länsimainen arvopohja vuotaa, ja vuoto pitää tukkia.
Vapautta ei pidä uhrata vapauden vihollisten alttarille.
