Politicon tietojen mukaan lupa Yhdysvaltain aseiden käyttöön on annettu toistaiseksi vain vastaiskuihin ja venäläisten torjumiseen Harkovan alueella.
Asiassa on muutenkin liikuttu tällä viikolla.
Naton parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi maanantaina julistuksen, joka kannatti sellaisten rajoitusten lopettamista, jotka kielsivät Ukrainaa käyttämästä lännen toimittamia aseita sotilaallisia kohteita vastaan Venäjällä.
Tiistaina Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui lehdistötilaisuudessa Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa. Macron sanoi, että Ukrainalle pitäisi antaa lupa iskeä sotilastukikohtiin Venäjän alueille, joista Moskova suorittaa ohjusiskuja Ukrainaa vastaan.
Scholz puolestaan sanoi The Kyiv Independetin mukaan samaisessa lehdistötilaisuudessa, että Ukraina voisi käyttää Saksan toimittamia aseita ”kansainvälisen oikeuden puitteissa”. Tämä lausunto tuli vain muutama päivä sen jälkeen, kun Scholz oli sanonut, että Saksa oli antanut Ukrainalle selkeät säännöt, jotka kieltävät saksalaisten aseiden käytön Venäjän maaperällä, ja ettei hän näe syytä muuta tätä.
Politicon mukaan Scholz kannattaa nyt ”länsimaisten aseiden käytön sallimista Venäjän sisällä olevia kohteita vastaan”.
Aiemmin Berliinin ja Washingtonin väitetään uhanneen keskeyttää ilmatorjuntaohjusten toimitukset Kiovaan sen jälkeen, kun se ”ainakin kerran” on käyttänyt Patriot-ohjuksia Venäjän alueen yllä, saksalainen Bild raportoi 28. keskiviikkona.
Nimettömänä esiintynyt Yhdysvaltain virkamies puolestaan kertoi Washington Postille, että Yhdysvallat ei asettanut rajoituksia Ukrainalle käyttää amerikkalaista ilmapuolustusta venäläisten ohjusten tai koneiden pudottamiseksi Venäjän ilmatilassa ”jos ne muodostavat uhan Ukrainalle”.
Keskiviikkoisen Moldovan-vierailunsa aikana Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken totesi, että Yhdysvallat voisi ”sopeuttaa ja mukauttaa” kantaansa, mikä mahdollisesti sallisi Yhdysvalloissa valmistettujen aseiden käytön hyökkäyksiin Venäjällä sijaitseviin kohteisiin.
Yhdysvallat ja Saksa ovat tärkeimmät sotilaallisen avun antajat Ukrainalle. Molemmat maat ovat toistuvasti sanoneet, että Ukrainan ei pitäisi käyttää aseitaan iskeäkseen Venäjän alueelle, koska tämän pelätään johtavan sodan eskaloitumiseen.
Suomi ei ole asettanut Ukrainan avulle erityisiä rajoituksia. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan puolustussotaa käyvä maa voi iskeä sotilaskohteisiin hyökkääjän alueella, mikäli se on itsepuolustuksen kannalta välttämätöntä.
– Suomi ei ole asettanut erityisiä rajoituksia materiaaliavulleen Ukrainaan, mutta lähtee siitä, että materiaalia käytetään kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Venäjä käy Ukrainassa laitonta hyökkäyssotaa ja Ukrainalla on YK:n peruskirjan artikla 51:n mukainen oikeus itsepuolustukseen. Tämä käsittää myös itsepuolustuksen kannalta välttämättömät iskut sotilaskohteisiin hyökkääjän alueella, Valtonen sanoi Uudelle Suomelle keskiviikkona.
