Länsimaissa käytävä keskustelu Ukrainan sodasta ei ole välttämättä eduksi puolustajan sotapyrkimyksille, Ukrainan kierrokselta juuri palannut amerikkalainen huippuasiantuntija arvioi.
– On joitain osa-alueita, joilla julkinen narratiivi ei aina auta. En usko itsetyytyväisen kerronnan sodasta auttavan Ukrainaa, eturivin Venäjä-tuntija, Center for Naval Analyses -ajatushautomon ohjelmajohtaja Michael Kofman toteaa Geopolitics Decanted -podcastin haastattelussa.
Venäjän tappioiden ja Ukrainan voittojen on huolittu korostuvan liikaakin länsimaisessa keskustelussa. Tämä on johtanut välillä yltiöoptimistisiin arvioihin siitä, miten nopeasti sota voisi päättyä. Epärealistiset odotukset voivat nakertaa halua jatkaa Ukrainan tukemista, kun sota pitkittyy.
– Minusta tästä on paljon haittaa. Paljon Ukrainan saamasta tuesta on kiinni ihmisten käsityksestä siitä, että tätä [tukea] on pystyttävä pitämään yllä pitkälle ensi vuoteen.
Michael Kofman muistuttaa, että sota on jo nyt ollut pitkä.
– On liian myöhäistä sille, että sodasta tulisi lyhyt. Tästä tulee pitkä sota – tämä on varsin selvää. Kysymys on siitä, kuinka pitkä tästä sota tulee. Ukraina tulee tarvitsemaan jatkuvaa tukea.
Asiantuntija korostaa haastattelussa, että Ukraina on voitolla ja joukkojen taistelutahto kova. Tästä ei kuitenkaan tule vetää liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
– Jotkut ovat yrittäneet syöttää tarinaa, jossa se, että Ukraina on voitolla kääntyy siihen, että Ukraina on jo voittanut. Asia ei ole näin, Kofman varoittaa.
Julkisuudessa välillä pyöritellyt ajatukset Venäjän rintaman totaalisesta sortumisesta ovat hänen mukaansa kaukana todellisuudesta. Tällainen on Kofmanin mukaan aina mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä. Hän muistuttaa Ukrainan sotivan läntisen tuen varassa.
Tähän Moskova pyrkii
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut liikekannallepanon päättyneen. Virallista määräystä tästä ei ole annettu ja itsenäisissä venäläismedioissa on kerrottu, että mobilisaatiota voidaan yhä jatkaa julkisuudelta piilossa kuten ennenkin. Moskovan mukaan asepalvelukseen kutsuttiin kaikkiaan 300 000 reserviläistä. Heistä 40 000 on väitetysti otettu taistelutehtäviin. Länsimedioissa on kiertänyt liikekannallepanon jälkeen toinen toistaan karmeampia tarinoita reserviläisten huonoista varusteista, surkeista oloista ja olemattomasta koulutuksesta.
– Uskon Venäjän asevoimien saaneen palvelukseen aika suuren määrän väkeä. Olin ensin melko skeptinen, kun otetaan huomioon kaikki, mitä olemme sen [liikekannallepanon] etenemisestä nähneet, Michael Kofman sanoo.
– Voimme puhua joukkojen laadusta ja siitä, miten heidät on varustettu, ja tässä on selvästi valtavaa hajontaa, hän jatkaa.
Kofman muistuttaa, että lännessä nähtävät tarinat sotilaiden tilasta ovat järjestään negatiivisia.
– On selvää, että Venäjän liikekannallepanoon liittyy paljon ongelmia, mutta he ovat myös saaneet kokoon sen määrän, mihin he pyrkivätkin. Minun käsitykseni on, että he saivat tuhansia uusia sotilaita rintamalle. Tällä he yrittävät vakiinnuttaa rintamalinjat.
Liikekannallepanon vaikutus on nyt Kofmanin mukaan kiinni siitä, pystyvätkö uudet joukot kestämään Ukrainan hyökkäyksiä. Hän mainitsee erityisesti Luhanskin alueen Svatoven. Sieltä on tihkunut jo julkisuuteen karuja kertomuksia reserviläisten kokemista kovista tappioista ja ukrainalaisten etenemisestä.
Hersonissa Venäjä saattaa taas asiantuntijan mukaan pyrkiä käymään kulutussotaa ukrainalaisia vastaan reserviläisiä käyttämällä ja samalla säilyttämään vakituisen armeijan joukkojaan.
Michael Kofman kehottaa joka tapauksessa katsomaan kauemmas. Hänen mukaansa suuri kysymys on se, mitä Moskova pystyy saavuttamaan liikekannallepanollaan 3-4 kuukauden päästä.
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjä haluaa jäädyttää rintamalinjat tulevina kuukausina ja pyrkii nappaamaan sitten aloitteen Ukrainalta täydennetyillä joukoilla ja uusilla yksiköillä. Tämän on uumoiltu myös olevan todellinen syy Kremlistä kuultujen neuvottelupuheiden takana.
Michael Kofmanin mukaan tilanteessa on paljon muuttujia. Asiantuntija myöntää, että kokonaisuutta on vaikea arvioida. Hänen mukaansa Venäjä pyrkinee jatkossa kouluttamaan ja varustamaan reserviläisiä nykyistä paremmin ja rakentamaan jonkinlaista järjestelmää pahasti kulutettujen yksiköiden täydentämiseen ja taisteluissa kiinni olevien joukkojen rotaatioihin. Onnistuessaan tämä pitkittäisi sotaa entisestään.