Suomi on taantumassa, josta toipuminen tulee olemaan Suomen Pankin arvion mukaan hitaampaa kuin aiemmin toivottiin. Vientikysyntä on heikentynyt ja hinta- ja kustannustaso ovat nousseet. Toivoisin, että varsinkin vaikeassa taloustilanteessa, kun yrityksiä menee konkurssiin ja työttömyys on kasvussa, puhaltaisimme Suomessa kaikki yhteen hiileen. Talous on saatava nousuun, jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessakin.
SAK:n ammattiliitot ja STTK-lainen ammattiliitto Pro ovat tällä viikolla aloittaneet lakkoilun useilla työpaikoilla eri puolilla Suomea. Toimilla vastustetaan Petteri Orpon hallituksen kaavailemia työelämäuudistuksia, joista yksi on työrauhalainsäädännön uudistaminen.
Hallitus ei ole valmistelemassa muutoksia työtaisteluoikeuden ytimeen. Työntekijöillä on vahva lakko-oikeus myös jatkossa. Hallitus ei heikennä mahdollisuutta lakkoiluun sopimuksettomassa tilassa omaa työehtosopimusta koskevassa riidassa. Sopimukseton tila alkaa, kun voimassa oleva työehtosopimus on päättynyt. Kun uusi työehtosopimus on solmittu, asettaa se työntekijöille työrauhavelvoitteen sopimuskauden ajaksi, minä aikana työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut ovat laittomia.
Hallitus korottaa laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja, asettaa tukilakot suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin sekä rajoittaa poliittisten lakkojen kestoa vuorokauden mittaisiksi. Uudistukset eivät ole radikaaleja, vaan niitä on toteutettu useissa Suomen keskeisissä verrokki- ja kilpailijamaissa. Suomen työrauhaa koskeva lainsäädäntö on vuodelta 1946. Tarve uudistamiselle on siis ilmeinen.
Laittomat lakot ovat nimensäkin mukaan laittomia, ja niitä on Suomessa verraten paljon. Esimerkiksi vuonna 2021 48:sta työtaistelusta 41 oli laittomia. Suomessa laittomista lakoista tuomittavat hyvityssakot ovat matalia. Laittomista lakoista tuomittujen hyvityssakkojen ja laittomista lakoista yrityksille aiheutuvien vahinkojen välillä voi olla varsin suuri epäsuhta. Tämän vuoksi hallitus korottaa laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja. Lisäksi yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen sakko, mutta vain, jos työntekijä jatkaa tietoisesti laittomaan lakkoon osallistumista sen jälkeen, kun työtuomioistuin on todennut toimen laittomaksi.
Hallituksen uudistusten jälkeenkään laittomat lakot eivät Suomessa johda vahingonkorvausvelvollisuuteen. Vahingonkorvausvelvollisuus on käytössä muun muassa Ruotsissa ja sen myötä korvauksen suuruutta määritettäessä arvioidaan lakon aiheuttamia vaurioita yrityksille.
Tukilakolla tarkoitetaan lakkoa, jolla tuetaan toisen alan tai toimipaikan lakkoa. Tällä hetkellä tukilakkoon voi asettua oman työehtosopimuksen voimassa ollessa ja aiheuttaa merkittävää haittaa työnantajalle, jolla ei ole mitään tekemistä tukilakon kohteena olevan riidan kanssa. Jatkossa tukilakot olisivat suhteellisuusarvioinnin piirissä ja ne saisivat kohdistua vain varsinaisen työriidan osapuoliin.
Poliittisten lakkojen tarkoituksena on vastustaa maan hallituksen kaavailemaa lainsäädäntöä. Suomi on kansainvälinen poikkeus siinä, ettei poliittisten lakkojen kestoa ole rajoitettu. Esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa poliittiset lakot ovat kokonaan kiellettyjä ja Ruotsissa ne ovat vain hyvin lyhyinä sallittuja. Mielenosoitusten järjestäminen työajan ulkopuolella on jatkossakin täysin sallittua. On kuitenkin kohtuutonta, että yritykset ja niiden asiakkaat joutuvat ottamaan vastaan tappioita demokraattisesti valittujen poliittisten päättäjien toimien vastustamisesta.
