Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työministeri vaihtui viime viikolla alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Matias Marttisen (kok.) korvattua tehtävää kaksi vuotta hoitaneen Arto Satosen (kok.).
Uudistustahti on ollut vauhdikasta. Paikallista sopimista laajennettiin, poliittisia lakkoja rajoitettiin ja yt-lakia uudistettiin. Myös esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettiin.
Arto Satosen mukaan kaikki näistä ovat olleet Suomen kasvunäkymien kannalta tärkeitä, koska pitkään puhutut muutokset saatiin vasta nyt läpi. Samalla päästiin lähemmäs muiden Pohjoismaiden tilannetta.
– Työrauhaa on viimeksi uudistettu vuonna 1946 ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on puhuttu 90-luvulta asti, Arto Satonen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hänen mukaansa suurin taloudellinen vaikutus on luultavasti työttömyysturvan uudistamisella. Poliittisten lakkojen ja tukilakkojen tiukemmat pelisäännöt ovat myös tärkeitä ja vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen investointiympäristönä.
– Meillähän on kuitenkin se historia ollut taustalla, että aika pienenkin työriidan vuoksi on satamat laitettu kiinni. Ja tukilakko on jatkossakin mahdollinen, mutta sen pitää kohdistua vain siihen yritykseen, jossa varsinainen työriitakin on päällä. Eli se ei voi kohdistua niihin yrityksiin, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, Arto Satonen sanoo.
Ex-ministerin mukaan on selvää, että Suomi ehti jäädä jälkeen 2000-luvulla muista Pohjoismaista. Tämä näkyy työllisyyden tasossa, julkisen velan kehityksessä ja työmarkkinoita koskevassa lainsäädännössä.
– Nyt on otettu merkittävä askel, jolla olemme saaneet tätä lähtötilannetta tasapainoisemmaksi, Satonen toteaa.
Hän kertoo ennakoineensa jo hallitusohjelmaa laadittaessa, että näin laajojen reformien esittäminen herättäisi vastarintaa. Lopulta muutokset menivät suurelta osin läpi yllättävänkin sujuvasti.
– Mutta kyllähän tässä tietysti tiukat vaiheet oli erityisesti siinä vaiheessa, kun tätä työrauhalakia vietiin eteenpäin. Silloin oli mielenosoituksia, poliittisia lakkoja ja myöskin SDP nosti eduskunnassa minua vastaan epäluottamuslauseen ja muuta, Arto Satonen luettelee.
Hän kiittää perussuomalaisia, RKP:tä ja kristillisdemokraatteja siitä, että hallituspuolueet pysyivät erittäin yhtenäisinä uudistusten takana.
– Ja osassahan näistä myös keskusta on joko tukenut tai vähintään äänestänyt tyhjää. Eli ainoastaan vasemmistopuolueet ja vihreät ovat kategorisesti vastustaneet näitä uudistuksia, Satonen toteaa.
KATSO UUSIN JAKSO: Poliittisilla lakoilla on nyt pelisäännöt – ”Suuri merkitys”
