Luonnosta reilut 430 sivua, pykäliä yli 190. Kommentointiaikaa yhdeksän päivää. Tällaisella aikataululla ympäristöministeriö on laittamassa eteenpäin esitystä uudeksi rakentamislaiksi.
Rakentamislaki on maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen pala, jonka hallitus päätti viedä eteenpäin kokonaisuudistuksen kaaduttua.
Viime vuonna lausuntokierroksella käynyt uusi kaavoitus- ja rakentamislakiluonnos ja sen valmistelu keräsivät laajalti kritiikkiä. Esimerkiksi Tampere ja Suomen 20 muuta suurinta kaupunkia katsoivat, ettei kaavoitus- ja rakentamislakia yksinkertaisesti kannata viedä esitetyssä muodossa eteenpäin.
Kritiikkiin oli monia syitä. Yksi suurimmista oli, että kunnianhimoisten ja kannatettavien tavoitteidensa sijaan lakiesitys onnistui lähinnä mutkistamaan byrokratiaa. Jäykkyys, tehottomuus ja monimutkaistaminen eivät varsinaisesti auta kasvavien kaupunkiseutujen kehittämistä.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Hyvää ja kelpaavaa siitä ei ole näytetty saavan aikaiseksi, ja kritiikin vuoksi uusi KRL sellaisenaan haudattiin. Maaliskuussa hallitus tiedotti sopineensa asioista, jotka MRL-uudistuksesta toteutetaan.
Kaavoitus- ja rakennuslain sijaan nyt esillä on siis uusi rakentamislaki sekä muutos maankäyttö- ja rakentamislakiin. Siitä on määrä kumota rakentamista koskevat asiat ja vaihtaa jäljelle jäävän osuuden nimeksi alueidenkäyttölaki. Alueidenkäytön digitalisointia koskevat asiat puolestaan on päätetty laittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmiä koskevaan lakiesitykseen. Tavoitepykälää rakentamislailla ei uudistuksen myötä ole. Hallituksen esitys olisi tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä ja laki voimaan 1.1.2024.
Sitten lyötiin sirkkeli täyteen vauhtiin.
Uuden rakentamislain luonnos esiteltiin 11.4 ja kuulemistilaisuus asiasta järjestettiin 13.4. Uutta lausuntokierrosta ei olla ajanpuutteen vuoksi järjestämässä. Kommenteille annettiin aikaa yhdeksän päivää 22. huhtikuuta asti. Moni ehkä huomaa, että päivämäärien väliin osui pääsiäinen.
Suomalaiset ovat maailman mittakaavassa erittäin lukutaitoista kansaa ja eri puolilla julkishallintoa on erittäin päteviä ihmisiä töissä. Annettu aika on silti naurettava, eikä kuulemistilaisuuden aikataulu täytä asiallisen lainvalmistelun kriteereitä. Kuulemistilaisuudessa aikataulu ja valmistelu saivat suorasanaista kritiikkiä esimerkiksi Kuntaliitolta ja Rakennusteollisuudelta.
Esimerkiksi rakentamisen hiilineutraaliustavoitteet ja digitalisointi ovat sinällään kannatettavia ajatuksia. Vauhtikin on usein hyvästä, mutta tässä tapauksessa se ei kannata. Tämän mittaluokan hankkeita ei yksinkertaisesti voi viedä läpi näin.
On ehdottoman tärkeää järjestää asiasta uusi kuulemiskierros siten, että uutta rakentamislakia, tulevaa alueidenkäyttölakia ja digitalisaatiota koskevan RYTJ-lain luonnos on mahdollista lukea ja analysoida rinnakkain ja kunnolla. Ne ovat kokonaisuus, ja sellaisena ne tulee arvioida ja kommentoida. Niin hengenhätä uudistuksen kanssa ei ole, etteikö kunnon selvittämiseen olisi aikaa. Muuten hallituksella on käsissään vain esitys, jonka todellista sisältöä tuskin tietää kukaan, saati ymmärtää sen vaikutuksia. Se taas olisi demokratian irvikuva.
