Epävakaa taloustilanne näkyy suomalaisyritysten maksukäyttäytymisessä. Lähes puolet yrityksistä maksaa laskunsa myöhässä.
Luottovakuutusyhtiö Atradiuksen datan mukaan vuonna 2025 jopa 42 prosenttia suomalaisten B2B-yritysten lähettämistä laskuista maksettiin myöhässä. Näistä neljä prosenttia kirjattiin luottotappioiksi.
– Maksuhäiriöriskit ovat edelleen koholla monilla eri aloilla. Yritysmaailmassa toistuu nyt kuluttajakäyttäytymisestä tuttu ilmiö: kun ajat ovat epävarmoja, säästetään pahan päivän varalle. Myös päätöksenteon tahti on huomattavasti verkkaisempaa ja tarpeellisiakin investointeja lykätään helposti eteenpäin. Tämä näkyy myös luottovakuutusten hankkimisessa, vaikka tarve maksusaamisten suojaamiselle on korostunut entisestään viime aikojen myllerryksessä, Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala avaa tiedotteessa.
Lisääntyneet konkurssiuutisoinnit ja maksukäyttäytymisen ongelmat heikossa suhdanteessa ovat lisänneet yritysten tarvetta hallita myyntisaamisiin liittyviä riskejä. Luottovakuutus on tehokas keino suojata liiketoimintaa maksamatta jättämisen riskiltä, mutta se myös ymmärretään usein väärin. Atradiuksen mukaan yleisiä syitä luottovakuutuspäätöksen lykkäämiselle suomalaisyrityksissä on monia.
– Moni mieltää luottovakuutuksen vain suurten yritysten työkaluksi, vaikka sen merkitys korostuu erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Luottotappioiden vaikutus on pk-yrityksille usein suhteellisesti paljon vakavampi, sillä suurilla yrityksillä on enemmän taloudellista riskinsietokykyä. Yksittäinen 500 000 euron maksamatta jäänyt saatava voi pahimmillaan vaarantaa pienemmän yrityksen toiminnan tai jopa johtaa konkurssiin, Laitala kertoo.
Myös luottovakuutuksen hinta aiheuttaa usein pohdintaa yrityspäättäjissä. Luottovakuutus saatetaan mieltää luksukseksi, josta on helppo pihistää. Atradiuksen mukaan luottovakuutuksen kustannus on silti pieni verrattuna maksamatta jättämisen todellisiin taloudellisiin vaikutuksiin.
– On hyvä ymmärtää myös, ettei luottovakuutuksen arvo perustu ainoastaan mahdollisiin korvauksiin: usein asiakkaiden maksukäyttäytymisen seuranta osoittautuu käytännössä jopa arvokkaammaksi kuin itse korvaus,” Laitala kuvaa ja jatkaa: “Luottovakuutuksen kautta yritykset saavat näkyvyyttä asiakkaiden maksukykyyn, riskianalyyseihin ja laajempaan markkinatietoon, jotka tukevat päätöksentekoa. Näin myyntiä voidaan kasvattaa hallitummin myös uusien tai tuntemattomien asiakkaiden kanssa ilman, että riskit kasvavat samassa suhteessa.
Luottovakuutuksen hankkimista pitkitetään suomalaisyrityksissä usein myös siksi, että luottovakuutus mielletään vientiyritysten työkaluksi. Todellisuudessa sitä hyödynnetään laajasti myös kotimaan kaupassa: esimerkiksi Atradius Suomen liiketoiminnasta noin 40 prosenttia on kotimaan kauppaa.
– Suomessa on nähty useita konkursseja ja saneerauksia, joissa tavarantoimittajille on syntynyt merkittäviä tappioita, jos saatavia ei ole suojattu. Vaikka kotimarkkinoilla yritysten taustatietoja on saatavilla esimerkiksi kaupparekisteristä, ne eivät aina ennakoi äkillisiä muutoksia maksukyvyssä. Tähän tarvitaan syvällisempää dataa ja ymmärrystä, sanoo Laitala.
Atradius odottaa vuodelle 2026 hidasta ja epätasaista toipumista pitkään haastavana pysyneessä markkinaympäristössä. Riskitasojen ennustetaan säilyvän tavanomaista korkeampina useimmilla toimialoilla.