Lähes joka neljäs nuori on Liikenneturvan kyselyn mukaan ajanut sallittua nopeammaksi viritetyllä mopolla.
Pojista viritettyä mopoa kertoi joskus ajaneensa joka kolmas.
Mopon muuttaminen kulkemaan yli 45 kilometriä tunnissa tekee siitä vaarallisen ja kelvottoman liikenteeseen. Viritetyllä mopolla ei saa ajaa liikenteessä.
– Mopon enimmäisnopeus on määritelty laissa tarkoituksella. Mopo on monelle nuorelle ensimmäinen moottoroitu kulkuväline, ja sillä opetellaan liikenteessä toimimista askel kerrallaan. Nopeuden kasvaessa myös törmäysvoimat kasvavat merkittävästi, ja pienikin virhe voi johtaa vakaviin seurauksiin. Sama nopeusrajoitus eli 45 kilometriä tunnissa koskee myös kevyitä nelipyöriä ja mönkijöitä, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Minna Jokinen tiedotteessa.
Liikenneturva seurasi poliisin mopovalvontoja 18.–27.5. eri puolilla maata. Valvonnan kohteena oli sekä mopojen kunto että mopoilijoiden ajotapa.
– Määrättyjen sanktioiden määrä oli valitettavasti melkoinen. Mopovalvonnoissa kohdattiin muun muassa 102 kuljettajaa ilman ajo-oikeutta ja kymmenen rattijuopumustapausta. Tarpeettomasta tai häiritsevästä ajosta annettiin 44 sakkoa. Lisäksi 64 mopossa oli tehoton äänenvaimennus. Puututtavaa ja puutteita löytyi aivan liikaa, poliisitarkastaja Heikki Kallio kommentoi.
Vanhempi on vastuussa lapsen mopoilusta
Mopoilijan vastuu omasta mopostaan ei poista vanhemman velvollisuutta nuortaan kohtaan. Vanhemman kannattaa olla kiinnostunut nuoren moposta ja sen kunnosta sekä jutella yhdessä liikenteessä liikkumisen pelisäännöistä.
– Vastuuta ei voi jättää yksin lapselle. Käykää yhdessä läpi ainakin mopon renkaat, jarrut, valot ja nuoren käyttämät suojavarusteet, kuten kypärä. Mopoa voi myös testata itse, Jokinen sanoo.
Ajokorttilaki uudistui 29.5.2026 ja sen myötä ajokieltokoulutus laajeni alempiin korttiluokkiin. Ajokieltoon määrätty uusi mopokortin haltija joutuu siis jatkossa osallistumaan ajokieltokoulutukeen. Koulutusvaatimus koskee myös poliisin määräämiä väliaikaisia ajokieltoja.