Tutkimuslaitos Laboren syksyn suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin.
Tutkimuslaitoksen mukaan yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta sen arvioidaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.
Suomen talous jatkoi hidasta elpymistä alkuvuonna, mutta lupaava kehitys pysähtyi kevään ja kesän aikana. Tämän vuoksi Labore on laskenut kuluvan vuoden kasvuennustetta 0,8 prosenttiyksikköä viime kevään ennusteesta.
– Kuluvan vuoden kasvuennustetta painaa eritoten yksityinen kulutus, kun taas nettovienti tukee haurasta kasvua. Tulevina vuosina investoinnit ja yksityinen kulutus elpyvät, mikä puolestaan vauhdittaa talouskasvua, tutkimuslaitos arvioi.
Kotimarkkinat jumissa
Suomen talouden kasvu käynnistyi hitaasti viime vuoden puolella, mutta lupaava kehitys suli jäiden mukana keväällä.
– Suomen talouden ongelmat liittyvät tällä hetkellä kotimaiseen kysyntään. Yksityinen kulutus supistuu kotitalouksien säästäessä poikkeuksellisen voimakkaasti. Julkiset kulutusmenot pienenevät osana sopeutusta, eikä kasvua voi rakentaa elvytyksen varaan velkaantuneisuuden vuoksi, arvioi Laboren ennustepäällikkö, VTT Juho Koistinen.
Hänen mukaansa vientikysyntä antaa kuitenkin aihetta varovaiseen optimismiin.
– Tänä vuonna tavaraviennin kasvua ylläpitävät tilapäiset tekijät kuten viime vuoden heikko vertailukohta ja heinäkuulle kirjattu suuri risteilijätoimitus. Vientinäkymät ovat kuitenkin vakautuneet vuoden edetessä. Suomalainen vienti hyötyy Saksan talouden ja etenkin teollisuuden elpyessä hiljalleen, Koistinen sanoo tiedotteessa.
Työttömyys on sen sijaan hänen mukaansa ongelma, joka voi aiheuttaa kasvun edellytysten ohenemista.
– Työttömyys on jumiutunut korkealle, emmekä arvioi tilanteen paranevan nopeasti. Ongelmaksi muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja osaamisen rapautuminen pitkien työttömyysjaksojen aikana. Tämän ongelman ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää inhimillisestä ja tulevien vuosien talouskasvun edellytysten näkökulmasta, Koistinen toteaa.
Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennuste pähkinänkuoressa
• Yksityinen kulutus supistuu toista vuotta peräkkäin, mutta kääntyy kasvuun tulevina vuosina patoutuneen kysynnän ja reaalitulojen nousun ansiosta. Inflaatio pysyy tänä vuonna hitaana, mutta kiihtyy kahden prosentin tuntumaan vuosina 2026–2027.
• Vientinäkymät ovat selkeytyneet vuoden edetessä. Vaikka epävarmuus on edelleen koholla, arvioimme Suomen viennin kasvavan etenkin Saksan talouden elpyessä. Tuonti kasvaa suhdannekäänteen, hävittäjätoimitusten ja muiden investointien mukana, minkä seurauksena nettovienti tukee kasvua vain maltillisesti.
• Julkinen velka kasvaa edelleen ja vakiintuu noin 86 prosenttiin suhteessa BKT:hen ennustejakson lopulla. Sopeutustoimet hillitsevät menoja, mutta heikko verotulojen kehitys, korkomenot ja kasvavat puolustusinvestoinnit pitävät alijäämän korkeana.
• Työttömyysaste Suomessa on selvästi EU:n keskiarvoa korkeampi, 10,0 prosenttia. Arvioimme, että työttömyys jämähtää noin 9,5 prosenttiin ennustejaksolla vähäisen työvoiman kysynnän, pitkäaikaistyöttömyyden ja työn tuottavuuden kiihtymisen vuoksi.
• Investoinnit kasvavat ennustejaksolla asuinrakentamisen, puolustushankintojen ja tutkimus- ja kehittämispanostusten ansiosta 3–4 prosentin vauhtia.
