Järjestö sanoo tiedotteessaan ymmärtävänsä tarpeen hillitä velkaantumista ja vahvistaa julkista taloutta.
Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Anne-Mari Virolaisen mukaan välttämätöntä julkisen talouden vahvistamista ei tule kuitenkaan tehdä lyhytnäköisesti tavalla, joka vaarantaa potilaiden laadukkaan hoidon sekä heikentää terveysalan kasvun jatkumisen ja kansainvälisten TKI-investointien houkuttelemisen edellytyksiä.
– Suurin ongelma on hallituksen ehdotus leikata uusimpien innovatiivisten lääkkeiden tukkuhintoja. Se sisältää vakavan riskin sekä viiveille uusien lääkehoitojen saamiseksi suomalaisten potilaiden käyttöön että Suomen kilpailukyvyn heikentymiselle kansainvälisten investointien kohteena, Virolainen varoittaa.
Suomen lääkemarkkinan koko on vain noin 1,3, prosenttia eurooppalaisesta lääkemarkkinasta.
Virilaisen mukaan pienen lääkemarkkinan ja vientiriippuvaisen maan kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että maamme toimintaympäristö on kiinnostava uusien lääkkeiden kehittämiseen investoiville ja näitä tuotteita potilaiden käyttöön saattaville yrityksille.
Ehdotetut leikkaukset tulevat todennäköisesti aiheuttamaan lisää viiveitä uusien hoitojen saamisessa suomalaisten potilaiden käyttöön. Pahimmillaan kaikkia uusia lääkkeitä ei voida eri maissa käytössä olevista hinnoittelumekanismeista ja Suomen alhaisesta vertailuhintatasosta johtuen tarjota Suomen markkinoille.
– Kansainvälinen kilpailu lääkealan investoinneista on erittäin kovaa, ja niiden houkutteleminen edellyttää vakaata, ennakoitavaa ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä. Pieni maa, jossa uudet lääkeinnovaatiot otetaan eurooppalaisittain hitaasti potilaskäyttöön ja tukkuhinnat ovat matalat, ei houkuttele uusia investointeja, Virolainen muistuttaa.
Lääketeollisuus on sitoutunut hallituksen tavoitteeseen kasvattaa Suomen TKI-panostukset neljään prosenttiin BKT:stä. Lääketeollisuus oli viime vuonna yksi harvoista aloista, jotka kasvattivat investointejaan Suomeen. Toimialan viime kevään investointikysely osoitti investointien jatkuvan noin 200 miljoonalla eurolla seuraavan kahden vuoden aikana.
Alan mukaan mittavat säästötoimet eivät kuitenkaan voi olla vaikuttamatta negatiivisesti yritysten mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitellut investoinnit täysimääräisesti.
Lääketeollisuuden mukaan säästötoimilla vaarannetaan hallituksen tavoittelemat lääkealan kasvun edellytykset. Suomen menettämät investoinnit sekä potilaiden menettämät terveyshyödyt ovat suuremmat kuin hintaleikkauksella tavoitellut kymmenen miljoonan euron säästöt.
Lääketeollisuus ehdottaa, että tukkuhintaleikkauksen sijaan tavoiteltu kymmenen miljoonan euron säästö toteutetaan korottamalla ehdollisen korvattavuuden vakinaistamiseen myötä saatavia säästöjä vastaavalla summalla.
