Julkinen sektori pyrkii edelleen suoriutumaan ylipitkistä hoitojonoista ja koronakriisin aikana syntyneestä hoitovelasta mahdollisimman pitkälle ilman yksityisen terveydenhuollon apua.
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mukaan tämä arvovalinta aiheuttaa sen, että hoitojonoja joudutaan purkamaan useita vuosia. Keinoja tilanteen korjaamiseksi olisi, mutta niitä ei käytetä.
Terveydenhuollon hoitojonot ja hoitovelka alkoivat kasvaa koronakeväänä 2020. Silloin julkisen sektorin resursseja sitoutui koronapotilaiden hoitamiseen ja pandemian leviämisen estämiseen. Vaikka pandemia on nyt helpottunut, ei erikoissairaanhoidon hoitojonoja ole pystytty merkittävästi lyhentämään eikä perusterveydenhuollon saatavuutta parantamaan.
− Suomessa tehtiin korona-ajan alussa arvovalinta, että julkinen terveydenhuolto pyrkii tekemään kaikki pandemian hoitoon liittyvät tehtävät omana työnään. Yksityisen terveydenhuollon toimijoilla tarjolla olleet resurssit eivät kelvanneet kuin viime hädässä, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Useat terveydenhuollon asiantuntijat ovat arvioineet, että koronapandemian aikana syntynyttä ja yhä kasvavaa hoitovelkaa puretaan vielä vuosien ajan.
− Näin varmasti käy, jos ei vieläkään hyödynnetä yksityisellä sektorilla tarjolla olevaa kapasiteettia, Partanen huomauttaa.
Lainsäädäntö on jo vuosikymmenten ajan mahdollistanut sen, että julkinen sektori voi hankkia terveyspalveluita yksityisiltä toimijoilta. Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat työkaluja yksityisten palveluiden hyödyntämiseen.
− Näitä mahdollisuuksia ei vain ole haluttu käyttää. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat yksityiseltä sektorilta terveyspalveluita keskimäärin noin kahdeksalla prosentilla niihin käyttämistään määrärahoista. Palveluseteleiden hyödyntäminen terveyspalveluissa on vain muutaman promillen luokkaa, Partanen muistuttaa.
Sairaudet pahenevat hoidon viivästyessä, joten pitkällä aikavälillä jonot tulevat kansantaloudelle kalliimmaksi kuin potilaiden hoitaminen ajoissa.
− Miksi kansalaisille annettua lupausta oikea-aikaisesta hoitoonpääsystä ei edes pyritä lunastamaan? Esimerkiksi vuonna 2005 lainsäädännöllä määritellyt hoitotakuuajat tuntuvat olevan kunnille ja kuntayhtymille vain ohjeellisia suosituksia, joista ei niin hirveästi tarvitse välittää, ihmettelee Partanen.
