Lääkäri kertoo: Nämä asiat kuormittavat päivystyksiä

Tiettyjä potilaita yhdistää se, ettei ratkaisu löydy vain lääketieteen keinoin.
Hoitaja ja lääkäriopiskelija lasten ja nuorten päivystysosastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2024. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Hoitaja ja lääkäriopiskelija lasten ja nuorten päivystysosastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2024. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Lääkäri ja aluevaltuutettu Maarit Koivisto (vas.) kokee, että erityisesti muistisairaudet, päihteiden käyttö ja hoitamattomat mielenterveysongelmat aiheuttavat suurinta henkistä ja fyysistä kuormitusta päivystyksessä.

– Muistisairas on erittäin hauras kokonaisuus ja mikä tahansa lieväkin sairastuminen esimerkiksi infektioon, josta terve vanhuskin selviää kotona, saattaa sekoittaa muistisairaan, aiheuttaa deliriumia ja aggressiivisuutta tai viedä hänen liikuntakykynsä niin, että kotiutuminen ei vain ole vaihtoehto, hän sanoo Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Päihteiden käyttö näkyy Koiviston mielestä päivystyksessä aivan joka päivä ja jokaisessa työvuorossa.

– Päihteitä käyttävät kaiken ikäiset aivan pikkulapsia lukuun ottamatta. Tarkkaa tutkimusdataa ei ole, mutta kokemusperusteisesti väitän, että aikuispuolella noin puolessa päivystyskäynneistä käynnin syy liittyy joko lyhyen tai pitkän aikavälin päihdehaittoihin, Koivisto sanoo.

Asiantuntija kokee, että mielenterveyspalveluissa tehdään paljon hyvää, mutta on myös suuri joukko potilaita, jotka eivät saa tarvitsemaansa apua palvelujärjestelmästä. Siksi tällaiset potilaat yrittävät joskus epätoivoisesti ratkaista tilannettaan hakeutumalla toistuvasti päivystykseen mitä erilaisemmista syistä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hoitamattomat mielenterveysongelmat näkyvät tapaturmina, myrkytyksinä, hallitsemattomana päihteidenkäyttönä, väkivaltaisuutena niin itseä kuin toisia kohtaan, lastensuojeluongelmina, syrjäytymisenä, oman terveydentilan ja perussairauksien hoidon laiminlyöntinä ja etenkin iäkkäämmässä väestössä myös muistiongelmina, Koivisto arvioi.

Lääkäri huomauttaa, että näitä kolmea sairausryhmää yhdistää se, että niihin ei nykytiedon mukaan ole saatavissa ratkaisua pelkästään lääketieteen keinoin.

– Meidän on yhteiskuntana aivan pakko alkaa tunnustaa sosiaalityön, sosiaaliturvan ja sosiaalisten ongelmien merkitys paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle, Koivisto linjaa.

Yhä useampi nuori Suomessa on toimintarajoitteinen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on tapahtunut erityisesti vuosien 2022 ja 2025 välillä.
Mainos