Lähes puolet yrityksistä pitää työperäisten oleskelulupien prosessia kankeana

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä, selviää kyselystä.
Keskuskauppakamarin toimisto Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Keskuskauppakamarin toimisto Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lähes puolet yrityksistä pitää työperäisen oleskelulupaprosessin sujuvuutta kankeana.

Tieto selviää Kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetusta kyselystä, johon vastasivat ne yritykset, jotka ovat rekrytoineet tai vuokranneet kansainvälisiä osaajia EU:n ulkopuolelta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vain kuusi prosenttia vastanneista pitää työperäistä oleskelulupaprosessia sujuvana. Lähes viidennes vastaajista on sitä mieltä, että prosessi on erittäin kankea.

Kyselyn mukaan saatavuusharkinta on ollut haasteena reilulle kolmannekselle yrityksistä. 29 prosenttia yrityksistä kertoo saatavuusharkinnan vaikeuttaneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytointia. Vain vajaa viidennes vastaajista kertoo, ettei saatavuusharkinnalla ole ollut vaikutusta rekrytointiin,

Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinnan luoma tarpeeton byrokratia on haitaksi yritysten toiminnalle ja se estää yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Yrityksillä tulisi olla oikeus työllistää osaavaa työvoimaa vaivattomasti sieltä, mistä sitä kroonistuneen osaajapulan alla vain löytyy. Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle ehdottomasti kilpailuetu, joka lisäisi myös houkuttelevuuttamme ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta muodostaa usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, kuten kyselystämme käy hyvin ilmi. Tämä siitäkin huolimatta, että todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten asenteita kansainvälisten osaajien rekrytointia kohtaan. Yritykset saivat valita useamman vastausvaihtoehdon.

Noin 60 prosenttia yrityksistä kertoi suhtautuvansa rekrytointiin positiivisesti ja reilun neljänneksen mukaan rekrytoinnin kannalta ei ole väliä, onko rekrytoitava henkilö kansainvälinen osaaja vai suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessi koetaan yrityksissä tällä hetkellä haastavaksi. 27 prosenttia yrityksistä kertoo rekrytoinnin vaativan liikaa aikaa ja vaivaa ja 25 prosenttia sanoo kansainvälisten osaajien rekrytoinnin olevan vaikeaa.

-Työntekijän tärkein ominaisuus yritysten silmissä on hänen osaamisensa, ei kansalaisuus tai muu taustatekijä. Yrityksille merkityksellistä on se, kuinka nopeasti rekrytointipäätöksen jälkeen kansainvälinen osaaja saadaan aloittamaan työnsä. Tämän ajan nopeuttamiseen on keskityttävä, jotta emme omilla toimillamme Suomessa vaikeuta yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen, sanoo Sipola.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 6.-11.9. ja siihen vastasi 1154 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Palkansaajien keskusjärjestö linjasi tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle.
Mainos