Vain pienellä osalla väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita taudin kovasti koettelemilla niin kutsutuilla ”hotspot”-alueilla.
– Näiden löydösten valossa kaikki pyrkimykset laumasuojan saavuttamiseksi luonnollisten tartuntojen kautta ovat sekä erittäin epäeettisiä että mahdottomia saavuttaa, Geneva Center for Emerging Viral Diseases -laitoksen johtaja, virologian professori Isabella Eckerle ja Geneven yliopiston virologi Benjamin Meyer toteavat The Lancetin kirjoituksessaan.
Eckerle ja Meyer viittaavat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja erityisesti Espanjassa tehtyihin vasta-ainetutkimuksiin.
Laaja espanjalaistutkimus julkaistiin maantaina The Lancetissa. Sen perusteella vain viidellä prosentilla Espanjan väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita. Vasta-ainepositiivisten määrissä oli alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Madridin kaupunkialueilla vasta-aineita löytyi yli 10 prosentilta väestöstä. Barcelonassa luku oli seitsemän prosenttia. Harvaan asutuilla seuduilla luvut olivat matalampia.
Espanjan tutkimus on tähän mennessä tiettävästi laajin koronaviruksen vasta-ainetutkimus. Siinä tutkittiin näytteet yli 60[nbsp]000 ihmiseltä.
Espanjassa on todettu yhteensä yli 250[nbsp]000 koronavirustartuntaa. Tautiin on menehtynyt yli 28[nbsp]000 ihmistä. Rankoista luvuista huolimatta espanjalaistutkimuksessa todetaan yhteenvetona, ettei laumasuojaa ole mahdollista saavuttaa ilman, että samalla hyväksytään suuret määrät kuolemia ja terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormitetaan.
– Tässä tilanteessa sosiaalisen eristyksen toimet sekä pyrkimykset tunnistaa ja eristää uudet tapaukset ja heidän kontaktinsa ovat välttämättömiä epidemian hallinnassa tulevaisuudessa, tutkijat toteavat.
Geneven vasta-ainetutkimukseen osallistui hieman alle 3[nbsp]000 ihmistä. Siinäkin vasta-aineita löytyi vain hieman yli 10 prosentilta kaupungin väestöstä. Eckerle ja Meyer huomauttavat tulosten vastaavan Kiinan Wuhanista saatuja lukuja. 4-8 viikkoa Wuhanin epidemian huipun jälkeen tehdyissä vasta-ainetutkimuksissa vain vajaalta neljältä prosentilta Wuhanin asukkaista löydettiin koronaviruksen vasta-aineita.
Tutkijat toteavat tutkimusten avainlöydöksen olevan se, että valtaosa väestöstä näyttää jääneen altustumatta koronavirukselle jopa niillä alueilla, joilla virusta on esiintynyt paljon.
Näitä löydöksiä tukee Eckerlen ja Meyerin mukaan entisestään se havainto, että jopa maissa, joissa ei ole ryhdytty tiukkoihin sulkutoimiin, on raportoitu samaan tapaan matalia vasta-ainelukuja. Esimerkkinä tutkijat mainitsevat Ruotsin. Siellä vasta-aineita oli huhtikuun lopussa löydetty 7,3 prosentilta väestöstä.
Monimutkainen immuniteetti
Koronaviruksen vasta-ainetutkimukset kertovat lähinnä altistumisesta taudille. Toistaiseksi ei ole varmaa tietoa siitä, millä tavalla ja kuinka kauan vasta-aineet suojaavat uudelta tartunnalta. Tutkimusten tarkkuutta on myös kritisoitu viime aikoina T-soluimmuniteettitulosten perusteella.
– Tavanomaisten flunssavirusten perusteella arvioituna SARS-CoV-2 -tartunnan jälkeisen immuniteetin uskotaan olevan epätäydellinen ja väliaikainen ja kestävän vain useista kuukausista muutamaan vuoteen, Isabella Eckerle ja Benjamin Meyer huomauttavat.
Aiempien tutkimusten perusteella koronaviruksen vasta-aineet voivat kadota vain 8-12 viikossa tartunnasta. Lisäksi oireettomien ja lieväoireisten potilaiden on havaittu kehittävän vähemmän vasta-aineita kuin vakavammin sairaiden. Toisaalta kenenkään ei ainakaan vielä ole vahvistettu sairastuneen tautiin kahdesti.
Lisäksi on mahdollista, että jopa merkittävällä osalla ihmisistä on valmiiksi T-soluimmuniteettia virukselle. Joidenkin arvioiden mukaan kaikki tartunnan saaneet eivät tämän takia kehitä alkuunkaan havaittavia vasta-aineita.
Esimerkiksi hiljattain ennakkojulkaistussa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että peräti kahdeksalla kymmenestä voi olla valmiiksi jonkinasteista T-soluihin perustuvaa immuniteettia koronavirukselle. Immuniteetti oli seurausta tavallisista flunssaviruksista.
Ensimmäisen vuoden 2003 SARS-epidemian aikana tartunnan saaneilta on taas toisessa tutkimuksessa löydetty immuniteettia myös uudelle koronavirukselle. SARS-tartunnan luoma immuniteetti oli siis tutkimuksen perusteella säilynyt 17 vuoden ajan.
Näissä tutkimuksissa ei vielä perehdytty siihen, miten hyvin risti-immuniteetti suojaa koronavirukselta.
T-soluimmuniteetin merkitykselle on löytynyt tukea Ruotsissakin. Karoliinisen instituutin alustavien tutkimusten mukaan peräti noin 30 prosentilla toukokuussa verta luovuttaneista löytyi koronavirukseen reagoivia T-soluja. Luku olisi siis merkittävästi vasta-ainetesteillä saatua korkeampi. Tämä voisi viitata siihen, että vasta-ainetutkimukset aliarvioivat taudin leviämistä, koska osa tartunnan saaneista jää havaitsematta.