Ihmisten kuvaaminen julkisella paikalla herättää säännöllisesti keskustelua. Asia on monelle myös epäselvä. Saako esimerkiksi kuvata kaupungilla kadulla käveleviä ihmisiä ja julkaista heistä kuvia tai videoita netissä? Entä millaisiin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta mahdollisilta seurauksilta ja ikäviltä tilanteilta voitaisiin välttyä?
Apulaistietosuojavaltuutetun Annina Hautalan mukaan lähtökohtaisesti ihmisten kuvaaminen julkisilla paikoilla ei ole laitonta eli se ei ole rikos. Ihan miten tahansa materiaalin kanssa ei silti kannata menetellä. Jos julkisella paikalla kuvattuja kuvia tai videoita kuitenkin julkaisee esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, saattaa syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
Mikäli kuvia ja videoita julkaisee suuren joukon nähtäville, on noudatettava myös tietosuojalainsäädäntöä, sillä ihmisten kuvaaminen ja materiaalin julkaiseminen on henkilötietojen käsittelyä.
– Jos julkisella paikalla kuvaa pelkästään omaan tarkoitukseen, eikä kuvia tai videoita julkaista laajan yleisön saataville, ei tietosuojalainsäädäntö kuitenkaan päde. Esimerkki tästä voisi olla lomamatkalla kuvatut videot, joita näytetään ystäville ja perheelle, mutta ei jaeta avoimesti ja määrittelemättömälle ihmisjoukolle somessa, Hautala kertoo Verkkouutisille.
Kuvan julkaisun kanssa on oltava myös tarkkana. Vaikka materiaali olisi kuvattu julkisella paikalla, sen levittämisen kanssa ei saa toimia ihan miten tahansa.
– Jos materiaalia aikoo julkaista ja levittää eteenpäin, eikä kuvaaminen ole tapahtunut pelkästään henkilökohtaiseen tarkoitukseen, on noudatettava EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n vaatimuksia.
Tämä tarkoittaa Hautalan mukaan sitä, että kuvattaville ihmisille on esimerkiksi kerrottava kuvaamisesta ja materiaalin julkaisemisesta.
– Henkilötietojen käsittelylle on myös oltava käsittelyperuste, kuten suostumus.
Käsittelyperusteen löytyminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä esimerkiksi suostumuksen saaminen kaikilta kuvassa tai videolta olevilta saattaa olla vaikeaa.
– Jos julkisella paikalla kuvattua materiaalia haluaa julkaista ja levittää eteenpäin, yksi vaihtoehto on sumentaa muut henkilöt.
Hautalan mukaan tietosuojasääntöjä on kuitenkin muistettava noudattaa jo, kun materiaalia kuvataan.
– On hyvä pitää mielessä, että myös ihmisen ääni on henkilötieto, hän muistuttaa.
Joskus voi tulla vastaan myös tilanne, jossa materiaalin kuvaaminen on sallittua mutta sen julkaiseminen tai levittäminen ei.
– Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Nämä rikokset kuuluvat poliisin tutkittavaksi ja viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi, Hautala huomauttaa.
Loukkaavan materiaalin levittäminen voi johtaa rikostuomioon
Tietyissä tilanteissa kuvaaminen tai materiaalin julkaiseminen voi johtaa jopa seurauksiin. Edellä mainittu yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on rikos, josta voi tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia julkaisijalle.
– Jos kyse on ammattimaisesta eikä pelkästään henkilökohtaisesta toiminnasta, tietosuojavaltuutettu voi selvittää, onko kuvaaja tai julkaisija noudattanut tietosuojalainsäädäntöä ja arvioida tarvetta toimenpiteille, Hautala toteaa.
Toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa järjestyksenvalvoja tai muu taho pyrkii estämään kuvaamisen esimerkiksi yrityksen tiloissa tai tapahtumassa. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa on liikkunut videoita, joissa videon kuvaaja on voinut vastustaa kuvauskieltoa ja vedonnut perustusoikeudelliseen oikeuteensa kuvata.
Hautala muistuttaa, että jos kyse ei ole julkisesta tilasta, kuvaamista saatetaan rajata esimerkiksi sopimuksessa. Näiden kysymysten arviointi ei kuitenkaan kuulu tietosuojavaltuutetun toimiston toimivaltaan.
Mitä tehdä, jos päädyin videolle vastoin tahtoani?
Verkkoa selatessa voi tulla vastaan tilanne, jossa henkilö huomaa, että hänestä on julkaistu kuvia tai videoita julkisella paikalla. Henkilö on voinut tietämättään ja tahtomattaan päätyä esimerkiksi sellaiselle videolle, jossa on kuvattu ihmisiä kaupungin keskustassa. Onko tällaisessa tilanteessa mitään tehtävissä?
Tällaisessa tilanteessa henkilö voi Hautalan mukaan pyytää julkaisijaa poistamaan kuvat tai käsittelemään kuvat niin, ettei häntä voida tunnistaa.
– Jos julkaisija ei suostu pyyntöön, henkilö voi kannella asiasta tietosuojavaltuutetun toimistolle. Tietosuojavaltuutettu voi arvioida, onko julkaisija esimerkiksi määrättävä poistamaan kuvat.
Jos kyseessä on arkaluontoinen materiaali, kyseessä saattaa olla rikos.
– Jos henkilö ei pääse julkaisijan kanssa yhteisymmärrykseen, hän voi tehdä tällaisissa tapauksissa asiasta rikosilmoituksen poliisille, Hautala neuvoo.
Kuvaamiseen liittyvät tapaukset poikivat säännöllisesti yhteydenottoja tietosuojavaltuutetulle. Julkisella paikalla kuvaamista koskevia tapauksia on Hautalan mukaan muutamia vuosittain.
– Lisäksi joihinkin kameravalvontaa koskeviin yhteydenottoihin liittyy julkisella paikalla kuvaamista.
Aina kuvaamiseen ei tarvita lupaa
Joissain tilanteissa ihmisiä voidaan kuvata myös ilman heidän lupaansa, sillä kuvaamiselle voi olla olemassa muitakin perusteita kuin henkilön suostumus. Viranomaistoiminnassa tällainen peruste voisi olla esimerkiksi lakisääteinen velvollisuus tai yleiseen etuun liittyvät tehtävät.
Ihmisiä voi kuvata julkisella paikalla myös silloin, jos se tapahtuu journalistiseen tarkoitukseen.
– Journalismiin sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä vain rajoitetusti, sillä tietosuojalaissa säädetty niin sanottu journalistinen poikkeus turvaa sananvapautta ja tiedonvälitystä. Tällöin ei tarvita esimerkiksi suostumusta.
Hautalan mukaan toiminnassa on kuitenkin noudatettava eettisiä periaatteita ja hyvää journalistista tapaa. Samalla hän huomauttaa, että tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa toimitusten julkaisupäätöksiin.
LUE MYÖS:
Jaoitko kuvan väärin pysäköidystä autosta? Saatat syyllistyä rikokseen
Jaoitko ottamasi kuvan netissä? Se voi paljastaa yllättävän paljon
Eroottisten kuvien julkaisu netissä voi pilata urasi