Kuuluuko ruutuaika kesään? Suomalaisilta selvä vastaus

Erityisesti nuoret aikuiset ja lapsiperheet kaipaavat taukoa digilaitteista.
Kesälomalla moni suomalainen haluaa viettää enemmän aikaa ilman digilaitteita. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kesälomalla moni suomalainen haluaa viettää enemmän aikaa ilman digilaitteita. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Yhä useammat suomalaiset haluavat laittaa puhelimen pois, ainakin hetkeksi. Euroopan johtavan kunnostettujen tuotteiden markkinapaikan Refurbedin uusi tutkimus osoittaa, että enemmistö suomalaisista haluaa vähentää ruutuaikaansa kesälomalla.

Yli puolet suomalaisista (59 prosenttia) kertoo haluavansa viettää vähemmän aikaa ruutujen ääressä lomansa aikana. Lähes kolme neljästä (73 prosenttia) on valmis viettämään täysin ruuduttoman päivän.

Tulokset vastaavat voimistuvaa trendiä, jossa yhä useammat tekevät entistä harkitumpia valintoja sekä elektroniikan käytön että kulutuksen suhteen: kunnostettujen tuotteiden kysyntä on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuonna ja kiihtynyt entisestään alkuvuodesta 2026. 

– Monet pohtivat digitaalista arkeaan uudella tavalla. Kyse ei ole vain ruutuajan vähentämisestä, vaan parempien teknologiapäätösten tekemisestä. Esimerkiksi siitä, miten käytämme laitteitamme tai miten hankimme niitä, sanoo Refurbedin perustaja Kilian Kaminski tiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset heijastavat laajempaa kehitystä, jossa kuluttajat haluavat käyttää teknologiaa fiksusti ja kestävällä tavalla, Kaminski arvioi.

– Voimme pidentää laitteidemme käyttöikää ja saada akut kestämään pidempään, kun käytämme niitä yhä tietoisemmin ja mietimme tarkemmin niiden lataamista.

Eurooppalaiset: ruutuaika alas, yhdessäoloaika ylös

Sama trendi näkyy Euroopassa. Refurbed esitti samat kysymykset seitsemässä muussa Euroopan maassa, ja keskimäärin 67 prosenttia vastaajista halusi viettää vähemmän aikaa ruutujen ääressä kesälomalla ja 76 prosenttia voisi harkita täysin ruudutonta päivää.

Poimintoja videosisällöistämme

Valmiimpia yleiseen ruutuajan vähentämiseen olivat italialaiset (73 prosenttia) ja halukkaimpia kokonaan laitteettomaan päivään portugalilaiset (83 prosenttia). Suomi–Ruotsi-maaottelun vie Ruotsi selvin luvuin: ruotsalaisista 65 prosenttia haluaa vähentää ruutuaikaansa ja 88 prosenttia olisi valmis ruuduttomaan päivään. 

Suomi erottuu eurooppalaisessa vertailussa maana, jossa halukkuus vähentää ruutuaikaa on muita markkinoita vähäisempää. Suomalaisilla oli tutkimuksen pienin osuus vastaajista, jotka haluavat vähentää ruutuaikaansa lomalla. Myös valmius viettää kokonaan ruuduton päivä jäi vertailun häntäpäähän. Lisäksi suomalaiset suhtautuivat kysymyksiin muita useammin epävarmasti.

Vaikka enemmistö suomalaisista on valmis irrottautumaan ruuduista ainakin hetkellisesti, tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset suhtautuvat ruutuajan vähentämiseen varauksellisemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Eniten taukoa ruuduista kaipaavat nuoret ja lapsiperheet

Tutkimuksen mukaan ruutuajan vähentämisestä ovat kiinnostuneita erityisesti nuoret aikuiset, työssäkäyvät ja lapsiperheet. Esimerkiksi 18–22-vuotiaista yli 70 prosenttia kertoi haluavansa vähentää ruutuaikaa, kun eläkeläisissä vastaava osuus jäi alle 40 prosenttiin.

Lapsiperheissä halu vähentää ruutuaikaa oli yleisempää kuin talouksissa ilman lapsia, ja parisuhteessa olevat suhtautuivat muita myönteisemmin ajatukseen päivästä ilman ruutuja. Tulokset viittaavat siihen, että ruuduttomuus nähdään palautumisen lisäksi mahdollisuutena yhdessäoloon.

Elämäntilanteen lisäksi työmarkkina-asema vaikutti vastauksiin: Opiskelijat ja työssäkäyvät kokivat eläkeläisiä useammin tarvetta vähentää ruutuaikaa. Työelämän digitaalisesta kuormituksesta kertoo se, että työssäkäyvät suhtautuivat myönteisimmin ajatukseen ruuduttomasta päivästä.

Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että tarve digipaussille korostuu erityisesti ryhmissä, joiden arki on digitaalisten laitteiden ja jatkuvan saavutettavuuden värittämää.

Tutkimuksen toteutti mielipide- ja markkinatutkimusyritys Appinio Refurbedin toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin maaliskuussa 2026 yhteensä 8 000 vastaajalta Suomessa, Ruotsissa, Irlannissa, Itävallassa, Tshekissä, Italiassa, Alankomaissa ja Portugalissa. Suomessa tutkimukseen vastasi tuhat henkilöä 18–65-vuotiaiden ikäryhmästä, ja tulos on valtakunnallisesti edustava.

Lämpöhalvaus voi alkaa oireella, jota ei heti tunnista hengenvaaralliseksi.
Gotlannin lääninhallitus varoittaa mäntykulkurinirkon toukista saaren itärannikolla.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ruutuajan rajaaminen ja riittävä uni ovat vahvassa yhteydessä koulumenestykseen.
Mainos