– Velalle valettu hyvinvointiyhteiskunta ei voi säilyä kestävästi hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi vahva valtiontalous on pitkässä juoksussa suomalaisen paras turva, kirjoittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo blogissaan.
Valtion velka ylittää vaalikauden loppuun mennessä huimat 150 miljardia euroa.
– Uutta velkaa Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottamassa noin 50 miljardia euroa. Korkomenot paisuvat 1,5 miljardiin euroon ensi vuoden budjetissa. Edellisvuodelta nousua on 900 miljoonaa. Jo pelkkä korkomenojen nousu vastaa koko Suomen poliisitoimen budjettia. Tätä vauhtia Suomen tulevan menestyksen edellytykset syödään pois, Orpo ennakoi.
Hän toteaa, että korot ovat kuitenkin nousseet vasta vähän.
– Tapahtumassa oleva kehitys antaa kuitenkin mittakaavan siitä, mihin ollaan menossa keskuspankkien nostaessa ohjauskorkojaan inflaation hillitsemiseksi. Kolmen prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi jo 4,5 miljardin euron vuotuisia korkomenoja. Tällä summalla maksettaisiin jo lähes kaikki valtion eläkkeet 435 000 ihmiselle, Orpo laskee.
Hänen mukaansa velalla siis totisesti on väliä, vaikka vasemmistohallitus muuta väittäisi. Ongelmallisimpana Orpo pitää tilanteessa sitä, että hallitus ei ole edes yrittänyt kääntää suuntaa.
– Ensi vuonna Suomi ottaa 8,1 miljardia euroa uutta velkaa ilman suunnitelmaa siitä, miten velkaantuminen saataisiin kuriin. Pelkkä toteamus ”Suomi elää sotataloudessa” ei riitä. Näin ei ole. Ukraina elää sotataloudessa. Sotataloudessa kaikesta ylimääräisestä karsitaan, jotta sotaponnisteluista selvitään. Hallituksen taloudenhoito taas muistuttaa enemmän vaalibudjettia, jossa on ylimääräisiä nollia perässä, hän kirjoittaa.
Orpo muistuttaa, että hallitus on myös tehnyt uutta lainsäädäntöä, joka kasvattaa valtion menoja ensi kaudesta alkaen ilman parannuksia palveluihin.
– Esimerkiksi sote-uudistus lisää jo mammuttimaisten rakenteidensa vuoksi hallintomenoja tulevina vuosina sadoilla miljoonilla euroilla. Rahoitusvälineeksi kaavailtiin aluevaalien alla maakuntaveroa, jonka kokoomus torppasi voimakkaasti.
Orpo myöntää, että kriisit ovat tietenkin vaatineet velanottoa, mutta hallitus aloitti rahanjaon velaksi jo vuonna 2019, jolloin koronasta tai Venäjän hyökkäyksestä ei ollut tietoakaan.
– Rinteen hallitus aloitti lisäämällä pysyviä menoja jo yli miljardilla eurolla ilman tietoa tuloista. Menoja on lisätty joka vuosi kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronan tai sodan kanssa.
Kokoomusjohtajan mukaan olemme pian syöneet jo kaiken taloudellisen liikkumavaramme ennätysnopealla velkaantumisella.
– Tuhlaamisen sijaan tulisi varautua tulevaisuuden haasteisiin. Entä jos sota jatkuu ja laajenee? Entä jos uusi pandemia pysäyttää taloutemme?
Velkaantumisen lisäksi hallituksen viimeisen budjettiesityksen ongelma on Orpon mukaan sama kuin aiemmissa.
– Siitä puuttuvat täysin vaikuttavat keinot taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Viime kädessä menomaltin ohella talouskasvu on ainoa kestävä tapa tavata turvata hyvinvointi.
– Yhtälö, jossa kasvua ei ole, mutta velkaantuminen jatkuu, on mahdoton. Ratkaisu on siis talouden kasvun vauhdittaminen sekä sopeutus eli säästäminen. Mitä enemmän kasvua, sitä vähemmän tarvitaan leikkauksia. Mitä enemmän osataan priorisoida, sitä paremmin voidaan tärkeimmät asiat hoitaa, Orpo jatkaa.
Hän toteaa, että budjettialijäämä on niin syvä, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaksi vaalikautta.
– Vastuutonta on, että nykyhallitus ei aloita työtä heti, vaan jättää siivoamisen seuraaville hallituksille, Orpo arvostelee.
Hänen mielestään hyvän raamin työlle antaa talouspolitiikan arviointineuvoston suositus.
– Kahden vaalikauden ajan sopeutetaan 0,2-0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa 600 miljoonan euron – 1,2 miljardin euron vuotuista sopeutusta. Meidän on tavoiteltava 0,4 prosentin tasoa ja vahvistettava julkista taloutta.
Orpon mukaan kokoomus on sitoutunut talouden tasapainottamiseen.
– Oppositiossa budjettivaihtoehtoja esitellään vuosittain eduskunnan budjettiprosessin yhteydessä. Valmistelemme jälleen syksyllä vaihtoehtomme hallituksen budjetille. Siinä esittelemme tarkemmin suunnitelmamme, hän lupaa.
Orpo muistuttaa, että viime kaudella kokoomus toimi valtionvarainministeripuolueena.
– Lopputuloksena velkaantuminen painettiin lähes nollaan ja julkinen talous lähes tasapainoon. Samaan aikaan syntyi maahan 140 000 uutta työpaikkaa määrätietoisten uudistusten myötä. On harmi, ettei samaa linjaa jatkettu, vaan päätettiin siirtyä velkavetoiseen politiikkaan kasvupolitiikan sijaan.
Orpon mielestä hallitus näyttääkin heittäneen pyyhkeen kehään.
– Talouden suuntaa ja velkaantumista ei enää edes yritetä kääntää. Seuraavaksi kuulisin mielelläni Sanna Marinilta myös SDP:n keinot talouden tasapainottamiseen ja menosäästöihin. Onko niitä?
