[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”kuplat-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Montako kuplaa on lasillisessa samppanjaa? Tämän, ja monen muunkin samppanjan ihanan salaisuuden parissa on saanut työskennellä professori Gerard Liger-Belair Reimsin yliopistossa Champagnen maakunnassa. Hän on julkaissut yli sata tieteellistä artikkelia samppanjan ja muiden kuplivien juomien olemuksesta. Tämä käsittämättömän onnekas ihminen on saanut elämäntyökseen selvittää kuplien synnyn salaisuuksia. Hän on seurannut tuhansien ja taas tuhansien kuplien käyttäytymistä niiden parin sekunnin aikana, jonka ne tässä maailmankaikkeudessa ovat viettäneet, ja lopulta todistanut sekunnin murto-osan tarkkuudella niiden olemassaolon riemukkaan pirskahtavaa päättymistä.
Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa se, kuinka monta kuplaa syntyy lasilliseen samppanjaa. Tämän selvittämiseksi tarvitaan hyvin varustettu laboratorio, mutta logiikka avautuu koulun kemian, matematiikan ja fysiikan perustiedoilla, jota sopii verrytellä näin Vappua odotellessa:
Samppanjapullon sisälle on samppanjakäymisen seurauksena muodostunut suuri määrä hiilidioksidia, ja pullon sisälle 12 °C:n lämpötilassa on muodostunut noin 6 ilmakehän paine. Tämän, ja muutaman muun tiedon perusteella voidaan laskea, että juomaan on liennut noin 11,8 grammaa hiilidioksidia litraa kohti.
Hiilidioksidi pysyy liuenneena korkeassa paineessa, mutta tilanne muuttuu, kun pullo avataan ja korkki poksahtaa. Silloin paine pullon sisällä laskee nopeasti normaali ilmankehän paineeseen, jolloin kaasun liukoisuus nesteeseen laskee rajusti. Normaali ilmakehän paineeseen ja huoneen lämpötilaan vapautettuna tuo 11,8 grammaa hiilidioksidia ottaa kaasumaisessa olomuodossa noin 6 litran tilavuuden.
Korkin poksahtaessa samppanja siirtyy siis järkyttävään epästabiilisuuden tilaan, jonka kuohuvasta ilakoinnista mekin saamme nauttia ohikiitävän hetken ajan.
Laskelmien mukaan 80 % liuenneesta hiilidioksidista haihtuu taivaan tuuliin pullon avaamisen ja juoman lasiin kaatamisen aikana. Tuo jäljelle jäänyt viidenneskin on kuitenkin liikaa viileimmällekin samppanjalle, sillä normaali ilmakehänpaineessa neste ei pysty liuottamaan läheskään kaikkea tuota kaasua. Niinpä se karkaa ulos nesteestä kuplina.
Tuhat ja taas tuhat ja taas tuhat kuplaa syntyy, kohoaa ja pirskahtaa lasista, joka saa seisoa rauhassa pöydällä, tai jota sirosti kannetaan koristeena vappupirskeissä. Samppanja toki nautitaan pois ennen kuin sen viimeinenkin kupla on vapautunut, mutta lasketaan nyt kuitenkin teoreettisesti, kuinka monta kuplaa lasillisesta hyvää samppanjaa voi vapautua.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1524827674199{padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-image: url(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/sparkling-bg.jpg?id=145440) !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1524828116207{padding-bottom: 20px !important;}”]
Lasilliseen mahtuu noin desilitra kuohujuomaa, jossa on alunperin pullon sisällä ollut 0,6 litraa hiilidioksidia. Pullon avaamisen ja kaadon aikana tapahtuneen haihtumisen jälkeen siitä on jäljellä vielä viidennes eli 0,12 litraa (120 ml).
Tutkijoiden mittauksen mukaan samppanjalasissa syntyvän kuplan halkaisija on keskimäärin 500 mikrometriä (0,5 mm). Niinpä yhteen kuplaan mahtuu 0,065 kuutiomillimetriä eli millilitroiksi muutettuna huimat 0,065 mikrolitraa (millilitran tuhannesosaa) hiilidioksidikaasua. Tämä saadaan laskettua koulun matematiikasta tutusta pallon tilavuuden kaavasta V=4/3πr3.
Kun tuo lasilliseen liuennut 120 millilitraa (120 000 mikrolitraa) hiilidioksidia jaetaan kupliksi, saadaan 120000/0,065=1 846 154 kuplaa.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Tutkijat ovat siis selvittäneet, että lasilliseen samppanjaa mahtuu noin pyöreästi kaksi miljoonaa kuplaa. Mutta miten ne sieltä vapautuvat? Entä miksi kuplavanat lähtevät joskus lasin reunalta, mutta joskus keskeltä juomaa? Tai miksi ne toisinaan muodostavat tasaisia kuplavanoja, mutta toisinaan kohoavat esimerkiksi kahden tai kolmen kuplan sarjoina? Näitäkin ovat kuplatutkijat laboratorioissaan selvittäneet.
Työ jatkuu, mutta juhlitaan välillä. Hauskaa Vappua kaikille!
Lisäluettavaa linkistä molekyyligastronomia.fi, josta löytyy myös lisää linkkejä syvällisemmän samppanja- ja kuplatiedon äärelle.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ css=”.vc_custom_1507226534378{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1507226750376{margin-bottom: 20px !important;}”]
Lisää Ruoka&viini-artikkeleita
[/vc_column_text][vc_basic_grid post_type=”post” max_items=”-1″ style=”lazy” items_per_page=”6″ show_filter=”yes” element_width=”6″ gap=”20″ filter_style=”default-less-rounded” filter_default_title=”Kaikki” grid_id=”vc_gid:1517746399344-cf09457d-13fc-6″ taxonomies=”222, 223″ filter_source=”post_tag”][/vc_column][/vc_row]