Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli -16,9 marraskuussa, kun se lokakuussa oli -17,6 ja syyskuussa -18,3, kertoo Tilastokeskus.
Nämä kolme lukemaa ovat mittaushistorian 1995–2022 heikoimmat. Viime vuoden marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 1,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,0.
Marraskuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -10,2). Heikointa (-22,1) luottamus oli muualla Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Väestöryhmistä opiskelijat olivat vähiten pessimistisiä (-3,6). Marraskuussa kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-27,3).
Odotukset taloudesta kohenivat hieman marraskuussa lokakuuhun verrattuna. Viime vuoden marraskuuhun nähden talouden näkymät olivat kuitenkin selvästi ankeammalla tasolla.
Peräti 84 prosenttia kuluttajista oli marraskuussa sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain kolme prosenttia näki sen parempana.
Kuluttajista jo 31 prosenttia arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Vain 20 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan marraskuussa viimevuotista vahvempana.
Marraskuussa vain 13 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 59 prosenttia kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti marraskuussa 25 prosenttia kuluttajista ja yhtä moni pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Työttömyyden arvioidaan lisääntyvän
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa koheni hieman marraskuussa, mutta pysyi melko pessimistisellä tasolla. Kuluttajista vain 16 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 41 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Marraskuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pienemmäksi kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Työllisistä kahdeksan prosenttia uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 15 prosenttia arvioi riskin kasvaneen. Puolet eli 50 prosenttia työllisistä koki marraskuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Inflaation uskotaan nousevan yhä
Marraskuussa kuluttajien arvio inflaatiosta kyselyhetkellä kohosi edelleen ja oli mittaushistorian korkein. Sen sijaan odotus inflaatiosta vuoden kuluttua laski hieman lokakuusta.
Kuluttajat arvioivat marraskuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 8,5 prosenttia viime vuoden marraskuusta ja nousevat 6,5 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 58 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Lainanottoa kavahdetaan
Marraskuussa ajankohtaa pidettiin viime kuukausien tapaan erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 11 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 38 prosenttia piti säästämistä kannattavana.
Samalla myös aikomukset lainanottoon laskivat hyvin alhaiselle tasolle kuluttajien keskuudessa. Marraskuussa vain 14 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi marraskuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan tulevina kuukausina keskimääräisen verran.
Rahaa oli marraskuussa jäänyt säästöön 61 prosentilla kuluttajista ja 73 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isot ostoaikeet vähissä
Marraskuussa ajankohtaa pidettiin taas huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain seitsemän prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Myös aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla marraskuussa ennätyksellisen vähän. Ostoaikeet laantuivat etenkin vuodentakaisiin verrattuna.
Marraskuussa vain kahdeksan prosenttia kuluttajista aikoi lisätä ja puolet eli 50 prosenttia vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin marraskuussa selvästi vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Myös asunnon osto- tai rakentamisaikeita riitti tavallista niukemmin. Sen sijaan asunnon peruskorjaamista suunniteltiin keskimääräisen verran.
Marraskuussa vain 11 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi 12 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 17 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–17. marraskuuta 1 002 Suomessa asuvaa henkilöä.