Norjalainen vaeltaja on tehnyt poikkeuksellisen löydön.
Stavangerin yliopiston tiedotteen mukaan aamuvaelluksella ollut kahden lapsen isä oli liikkeellä suositulla Riaren-mäen vaellusalueella Austråttin kaupunginosassa Sandnesissa, kun hän kiinnitti huomionsa kaatuneen puun juurissa olevaan maakerrokseen.
– Näin maakerrostumassa kohouman puun alla ja tutkin sitä kepillä. Yhtäkkiä näin jotakin loistavaa. En ymmärtänyt aluksi lainkaan, mitä olin löytänyt, mies kuvailee.
Maa-aineksesta paljastui kullasta valmistettu miekantupin koriste, joka on noin 1 500 vuotta vanha. Esine on kuusi senttimetriä leveä ja muutaman millimetrin paksuinen.
Vaikka koko on pieni, esine painaa 33 grammaa, mikä kertoo huomattavasta kultapitoisuudesta. Koristeen pintaa kiertävät ornamentit, jotka on tehty kolminkertaisista, helmillä koristelluista kultalangoista.
Tämän tason esine oli aikoinaan varattu vain yhteiskunnan korkeimmille jäsenille. Stavangerin yliopiston arkeologisen museon tutkija Håkon Reiersenin mukaan koriste kuului ylellisen miekan tuppeen, jota käytti todennäköisesti kansainvaellusajan päällikkö 500-luvun alkupuolella.
Erityinen yksityiskohta on, että koriste on kulunut. Yleensä vastaavat kultaesineet on löydetty lähes käyttämättöminä, mutta tämä on selvästi ollut käytössä pitkään.
– Tämä viittaa siihen, että päällikkö todella käytti miekkaa säännöllisesti, mikä korosti hänen asemaansa ja valtaansa, Reiersen kertoo.
Uhrattu jumalille kriisin aikaan
Tutkijoiden mukaan kultaesine on todennäköisesti uhrattu jumalille. Esine oli haudattu kallionrakoon, mikä on tyypillistä kansainvaellusajan uhrilahjoille. 500-luvulla Pohjoismaita vaivasivat nälänhätä ja kriisit, ja paikallispäälliköt antoivat arvokkaita esineitä uhrina vahvistaakseen omaa valtaansa.
– Uhraamalla tällaisia komeita esineitä jumalille Hoven johtajat vahvistivat asemaansa ja valtaansa, Reiersen sanoo.
Riarenin alueella on tehty muitakin merkittäviä muinaislöytöjä. 1800-luvulla peltoa kynnettäessä löytyi kullalla koristellut hopeiset kaularenkaat, ja vuonna 1907 naapuritilalta Høylandista paljastui epätavallisen suuri roomalainen pronssikattila, joka oli valmistettu Rein-joen alueella noin vuonna 300.
Harvinaisin laatuaan 75 vuoteen
Pohjois-Euroopassa tunnetaan vain 17 vastaavaa esinettä, eikä yhtään niistä ole aiemmin löydetty Rogalandin alueelta. Vastaavaa löytöä ei ole tehty Norjassa yli 75 vuoteen, mikä tekee siitä yhden viime vuosikymmenten merkittävimmistä arkeologisista löydöistä Pohjoismaissa.
Stavangerin yliopiston arkeologisen museon johtaja, professori Kristin Armstrong-Oma kertoo, että löytö avaa uutta tietoa Austråttin valtakeskuksesta kansainvaellusajalla. Koriste on määrä asettaa museossa yleisön nähtäville mahdollisimman pian.
Suomesta on löydetty vastaavia kansainvaellusajan kultaesineitä, joskin selvästi harvemmin kuin esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta.
Suomessa muinaismuistolaki velvoittaa ilmoittamaan yli sata vuotta vanhat maasta löydetyt esineet Museovirastolle, jolla on oikeus lunastaa ne korvausta vastaan.