”Kukaan ei ole ampumassa pesimäaikana valkoposkihanhia”

Markku Eestilän mukaan pesimäaikana linnut eivät ole pelloilla, missä ne aiheuttavat vahinkoja viljelijöille.
Valkoposkihanhia pellolla Tuusulassa 18. lokakuuta 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Valkoposkihanhia pellolla Tuusulassa 18. lokakuuta 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) ihmettelee väitteitä, joiden mukaan valkoposkihanhia tai merimetsoja oltaisiin ampumassa niiden pesimäaikaan.

– Kukaan ei ole ampumassa pesimäaikana valkoposkihanhia tai merimetsoja niin kuin kysely väittää, Eestilä kirjoittaa Facebookissa.

Hän jakoi päivityksensä ohessa Maaseudun Tulevaisuuden jutun Eläinoikeusakatemian teettämästä kyselystä, jonka kysymyksissä kysyttiin, tulisiko valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästys sallia pesimäaikaan.

Eestilän mukaan ihmisille esitetään tunteita herättäviä kysymyksiä, joiden sisältö ei vastaa todellisuutta.

– Pesimäaikana ne eivät ole pelloilla, mistä niitä saa lain mukaan ainoastaan ampua, kansanedustaja kirjoittaa viitaten käsittelyssä olevaan lakiin, joka sallisi valkoposkihanhien suojametsästyksen.

Valkoposkihanhet aiheuttavat kansanedustajan mukaan ongelmia viljelijöille syksyisin ja keväisin muuttomatkan aikana.

Poimintoja videosisällöistämme

– Perusteena valkoposkihanhien suojametsästykselle on viljelijöiden omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus. Molemmat ovat yksilön perusoikeuksia, joita täytyy puolustaa.

– Kun tuhansien tai kymmenien tuhansien lintujen parvet laskeutuvat tuhoamaan nurmipeltoja, on kohti ampuminen ainut tapa saada massiiviset valkoposkihanhiparvet karkotettua pois pelloilta.

Myös merimetsoja koskeva väite herättää Eestilässä ihmetystä.

– Sen suojametsästys alkaa vasta elokuun alussa, jolloin ei todellakaan ole enää kysymys pesimäajasta.

Eestilä kommentoi lisäksi porsaiden kastraatiosta käytyä keskustelua. Hänen mukaansa eduskunnan hyväksymä lakimuutos parantaa porsaiden hyvinvointia verrattuna voimassa olevaan lakiin. Edellisen hallituksen aikana hyväksytyn lain mukaan porsaiden kastraatio olisi ollut sallittu ilman puudutusta vuoteen 2035 saakka.

– Eduskunnan nyt hyväksymä laki tekee siitä stopin säätämällä paikallispuudutuksen ja kipulääkkeen yhdistelmän pakolliseksi.

Hallituksen työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomessa olisi vähintään 180 000 hehtaaria suota, jonka voisi ennallistaa rajaesteeksi.
Puoluejohtaja oli ilmoittanut poissaolonsa syyksi henkilökohtaisen syyn.
Mainos