Suomalaiset ovat kamppailleet tavallista korkeampien elinkustannusten kanssa jo kohta kahden vuoden ajan. Tästä vuodesta odotettiin käänteentekevää, mutta inflaatio ei ole hidastunut sellaista vauhtia kuin ennen kevättä odotettiin.
Eikä siinä vielä kaikki.
Euroopan Keskuspankki, EKP on inflaation hillitsemiseksi ryhtynyt toimenpiteisiin. Keskuspankki on nostanut korkoja poikkeuksellisen kovaa tahtia viimeisen vuoden ajan. Koronnostot alkavat viimeistään nyt näkyä suomalaisten asuntovelallisten lompakoissa. Korkeammat lainanhoitokulut ja korkeana pysyttelevä inflaatio yhdessä ovat kurittaneet suomalaisten lompakoita entisestään.
Vielä vuodenvaihteessa ilmassa oli toiveikkuutta ja esimerkiksi Veronmaksajien Keskusliiton ennusteessa suomalaisten ostovoimalle odotettiin tälle vuodelle maltillisesti vain 0,2 prosentin laskua.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola naurahtaa kuullessaan ennen vuodenvaihdetta laaditun ennusteen.
– Nyt voi sanoa, että ennuste oli varsin optimistinen. Viime vuonna palkansaajien ostovoima romahti noin neljä prosenttia. Tänä vuonna palkansaajien ostovoima leikkaantuu edelleen, Kirkko-Jaakkola sanoo Verkkouutisille.
– Inflaatio jyllää yhä ja alkuvuonna hinnat nousivat nopeaa vauhtia. Koko vuoden inflaatio on prosenttiyksikön verran korkeampi kuin keskimääräinen palkkojen nousu. Se leikkaa palkansaajan ostovoimaa yhä edelleen. Bruttopalkat nousevat tänä vuonna, mutta se ei näy nettopalkan kasvuna, veroprogressio kiristyy nopeammin kuin tehty tarkistus. Se yhdessä nousevan inflaation kanssa johtaa siihen, että koko vuoden osalta suomalaisten ostovoima laskee tänä vuonna yhdestä kahteen prosenttia
Usko talouden elpymiseen tämän vuoden aikana oli vahvaa vuonna 2022. Se näkyi viime syksynä Laboren tekemässä ennusteessa, jossa uskottiin indeksikorotuksen myötä suomalaisten ostovoiman kasvavan vielä tämän vuoden aikana. Tuorein ennuste julkaistiin keväällä. Siinä suomalaisten ostovoiman uskottiin heikkenevän 0,6 prosenttia tänä vuonna.
EKP:n koronnostot ja inflaation oletettuakin hitaampi talttuminen eivät ole heilauttaneet Laboren ennustetta.
– Näkemyksemme mukaan ostovoiman kehitys menee suurin piirtein sen ennusteen mukaan, jonka teimme keväällä. Ostovoimassa tapahtuu niiaus, johon inflaatiopiikki vaikuttaa erittäin paljon, sanoo Laboren toimitusjohtaja Mika Maliranta Verkkouutisille.
Talous kääntyy kasvuun ensi vuoden puolella
Mika Malirannan mukaan merkkejä paremmasta on ilmassa.
– Tilanne on alkanut parantua ja korjaantuminen tapahtuu kahden mekanismin kautta. Toinen on hiljalleen hidastuva inflaatio ja toinen on nimelliskorotukset. Työllisyystilanteen jatkuessa hyvänä sen positiiviset vaikutukset ostovoimaan alkavat näkyä pikkuhiljaa.
Laboren ennuste on linjassa Suomen Pankin ja Valtiovarainministeriön ennusteen kanssa. Molempien ennusteet lähtevät siitä oletuksesta, että talous elpyy ensi vuonna ja elpyminen alkaa jo tämän vuoden puolella.
Myös Mikael Kirkko-Jaakkola jakaa varauksin tämän näkemyksen.
– Inflaatio hidastuu, mutta korkotaso nousee samalla, joten nämä syövät toistensa vaikutuksia. Inflaation selkeä lasku ja palkankorotukset yhdessä luovat kuitenkin uskoa siihen, että näin voisi olla, hän sanoo.
– Nykyennusteilla voisi ajatella, että vuonna 2024 tilanne on parempi, mutta sen yllä on vielä paljon epävarmuuksia. Sinänsä inflaation maltillistuminen ja kasvava ansiotulokehitys näyttävät ihan hyviltä.
Taantuma ja sota luovat epävarmuuksia talouteen
Euroopan Keskuspankin koronnostot ovat jatkuneet pidempään kuin moni osasi ennustaa. Se luo oman epävarmuutensa ennusteille.
– Koronnostot voivat pikkuisen pidentää ja syventää niiausta. Näkemyksemme on kuitenkin se, että keskuspankki saa korkopolitiikallaan inflaation talttumaan asteittain. Toisten kohdalla tapahtuu ostovoiman heikkenemistä, kun velallisten korot nousevat. Toisaalta taas toiset hyötyvät koronnostoista ja heidän tulonsa kasvavat, Mika Maliranta sanoo.
Mikael Kirkko-Jaakkola ei täysin jaa Laboren näkemystä. Hän näkee, että juuri EKP:n toiminta on saattanut luoda uhkakuvia sen ylle, että talous ei tule elpymään.
– Koronnostot tulevat ehkä jollain tasolla päätökseensä. Mutta hyvä kysymys on, että onko kiristävä rahapolitiikka ajanut taloudet taantumaan. Taantuman uhka ja työttömyyden kääntyminen kasvuun ovat suurimmat uhat, sanoo Kirkko-Jaakkola.
Kirkko-Jaakkolan näkemystä tukee muun muassa se, että Saksa on jo vajonnut taantumaan. Sen bkt supistui tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Tekninen taantuma tarkoittaa valtion bruttokansantuote supistumista kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.
Laboressa ei ole kuitenkaan painettu vielä paniikkinappulaa EKP:n toimien takia.
– Meillä ei ole akuuttia pelkoa taantumasta. Arviomme mukaan, EKP:n toiminta on perusteltua. Suomi on ihan hyvässä veneessä, Maliranta sanoo.
– Yksi suurimmista epävarmuuksista on Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota. Esimerkiksi Krimin alueen epävarmuudet ruokatoimituksista voi vaikuttaa ruoan hintaan ja kansainväliseen inflaatioon voi tulla piikkejä Venäjän toimien vuoksi. Mutta meidän ei ole syytä muuttaa ennustetta, niin kauan kuin Venäjän sota ei eskaloidu.