Finanssivalvonta havaitsi useita puutteita kryptovarapalveluiden ja kryptotuotteiden markkinoinnissa sekä asiakkaille ennen sopimuksen tekemistä annettavissa tiedoissa.
Viranomaisen mukaan merkittävimmät puutteet liittyivät siihen, miten yritykset kertoivat kryptovarojen riskeistä. Ongelmia oli myös tietojen selkeydessä, tasapuolisuudessa ja kuluttajansuojalain edellyttämien ennakkotietojen antamisessa.
Finanssivalvonta teki syksyllä 2025 teema-arvion silloisista toimiluvallisista kryptovarapalvelun tarjoajista. Arviossa käytiin läpi palveluiden ja tuotteiden markkinointia sekä kuluttajille ennen sopimusta annettavia tietoja.
Finanssivalvonnan vanhemman valvojan Tytti Tannisen mukaan kryptopalveluja markkinoidaan yhä laajemmin myös ihmisille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kryptovaroista.
– Kryptovaramarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja palveluja markkinoidaan laajasti uusille asiakasryhmille, joilla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta kryptovaroista. Asiakkaan- ja sijoittajansuojan kannalta on olennaista, että markkinointi on sääntelyn mukaista ja että palveluiden ja tuotteiden eduista ja riskeistä annetaan tasapuolista ja selkeää tietoa, Tanninen sanoo tiedotteessa.
Riskit jäivät liian piiloon
Teema-arvion mukaan yritykset eivät kertoneet riittävästi ja tasapuolisesti kryptovaroihin ja kryptovarapalveluihin liittyvistä riskeistä. Riskeihin perehtyminen edellytti usein asiakkaalta omaa aktiivisuutta. Joistakin riskikuvauksista saattoi lisäksi syntyä kuva, että kaikkiin kryptovaroihin liittyvät samat riskit.
Finanssivalvonta havaitsi, että monet asiakkaalle olennaiset tiedot olivat vaikeasti löydettävissä. Puutteita löytyi myös hinnoittelutietojen ennakoitavuudesta ja kattavuudesta.
Viranomaisen mukaan markkinoinnissa korostettiin usein palveluiden käyttöönoton helppoutta ja nopeutta. Erityisesti kuluttaja-asiakkailla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus perehtyä palvelun tietoihin rauhassa ja huolellisesti ennen päätöstä.
Markkinoinnissa vedottiin myös suomalaisuuteen, Finanssivalvonnan valvontaan ja mahdollisuuteen sijoittaa kryptovaroihin turvallisesti. Osassa kryptovaroista annetuista tiedoista oli Finanssivalvonnan mukaan selkeitä virheitä. Lisäksi faktoina esitettyjen asioiden ja mielikuvia luovan kerronnan raja jäi paikoin epäselväksi.
Finanssivalvonta kiinnitti huomiota myös siihen, ettei kryptovarojen ja eri kryptovaratyyppien eroja aina tuotu verkkosivuilla selvästi esiin. Potentiaalinen asiakas ei välttämättä pystynyt tietojen perusteella erottamaan esimerkiksi vakiintuneita kryptovaroja uusista ja heikommin vaihdettavista kryptovaroista, kuten niin sanotuista meemikolikoista.
Kaikilla kyselyyn osallistuneilla yrityksillä ei ollut sisäistä ohjeistusta markkinointia varten. Yhdeltä yritykseltä puuttui kokonaan hyväksymisprosessi sen käyttämille sosiaalisen median kanaville. Vain yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä oli määritellyt markkinointia tekeville henkilöille osaamisvaatimuksia.
Ennakkotiedoissa oli puutteita
Finanssivalvonta löysi puutteita myös kuluttajansuojalain edellyttämissä ennakkotiedoissa. Osa yrityksistä ei antanut asiakkailleen laissa määrättyjä tietoja henkilökohtaisesti. Osa taas antoi merkittävän osan tiedoista, kuten riski-ilmoituksen, pelkästään käyttöehdoissa. Ehtojen sivuuttaminen palvelun käyttöönotossa oli tehty helpoksi, eikä niihin tutustumista edellytetty.
EU:n kryptovara-asetuksen eli MiCA-asetuksen soveltaminen alkoi joulukuun 2024 lopussa. Sen jälkeen kryptovarapalveluiden ja -tuotteiden tarjoaminen on edellyttänyt toimilupaa. Suomessa sovellettu kuuden kuukauden siirtymäaika päättyi kesäkuun 2025 lopussa.
– Finanssivalvonta edellyttää, että kryptovarapalvelun tarjoajat ottavat teema-arvion havainnot huomioon ja ryhtyvät tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi, Tanninen painottaa.
LUE MYÖS:
Aiotko sijoittaa kryptoihin? Näillä virheillä menetät kaiken