Jälkiviisaus on minusta aika tyhmää viisautta. Näin korona-aikana päätöksenteon keskiössä toiminut, silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muotoili paneelikeskustelussa maanantaina. Paikkana oli eduskunnan kirjasto ja keskustelun aiheena korona-ajan opit ja tuore loppuraportti.
Kiurua on arvosteltu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kovin sanoin ylipitkistä puheenvuoroistaan. Tämä toistui myös paneelikeskustelussa, jossa Kiuru piti 11,31 minuutin mittaisen puheenvuoron – kykenemättä vastaamaan kysymykseen.
Juontaja ei keskeyttänyt Kiurua, joka varasti näin muiden keskustelijoiden aikaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen vilkaisi muutamaan otteeseen huolestuneesti kelloa. Keskustan kansanedustajan Markus Lohen suupielet käväisivät hymyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek keskittyi tekemään muistiinpanoja – kenties valmistautumaan omaan vuoroonsa.
Kiuru pyöritteli pitkässä puheenvuorossaan, jonka voi katsoa täältä 00:57:10 minuutin kohdalta, asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä ja sitä, miten tämä oli vaikeaa päätöksentekijöille. Omasta toiminnastaan ministerinä hän ei nostanut esiin mitään, mitä olisi tehnyt toisin. Päätökset tehtiin ”sen tiedon valossa”.
Asetelma näytti ulospäin vaivaannuttavalta, koska paneelin muiden osallistujien ei ollut vaikea vastata kysymykseen korona-ajan virheistä. Luetella asioita, joihin he tavalla tai toisella olivat osallisia. Ja jotka he nykytiedon valossa tekisivät nyt toisin.
Jälkiviisaus ei ole tyhmää, vaan parhaimmillaan siitä voi ottaa opiksi seuraavaa pandemiaa varten. Ja se voi olla lähempänä kuin uskotaankaan.
Koulujen laittaminen kiinni. Uudenmaan sulku. Nämä kansanedustaja ja silloinen sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi nosti esiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön olisi pitänyt olla parempaa.
– Tämä oli suurempi kriisi kuin vain terveyskriisi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi rokotelinjauksiin liittyen suoraan kolme epäonnistumista.
Rokotteita olisi alkuvaiheessa pitänyt keskittää pahimmille tartunta-alueille. Toisena virheenä hän mainitsi hoitohenkilöstön pakkorokottamisen tilanteessa, jossa oli ilmennyt, ettei rokote pysty estämään tartuntoja. Kolmantena hän nosti esiin vuoden 2023 syksyn, jolloin influenssa- ja koronarokotuksia suositeltiin ottamaan samanaikaisesti.
Koronarokotukset ajoittuivat ”liian myöhään”, Nohynek myönsi ja seurauksena oli ylikuolleisuuden piikki ikääntyneissä.
Tähän Krista Kiuru paneelikeskustelun loppusuoralla tarttui – saatuaan vielä uuden puheenvuoron. Hänestä yhteiskunnallisen keskustelun paitsioon on jäänyt, ”miten me epäonnistuimme niin pahasti 2023 syksyllä”.
– Se oli todella paha virhe, ja tulin silloin marraskuussa äitiyslomalta ja ihmettelin, miten tämä voi olla mahdollista.
Niin – virhe oli paha, mutta Krista Kiuru ei ollutkaan siitä vastuussa.
LUE MYÖS: ”Sain yli 400 sähköpostia” – tämä meni koronatoimissa pieleen