Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi eduskunnassa kansanedustajille tartuntatautilakia koskeneen keskustelun päätteeksi.
– Henki on se, että me suojelemme ihmisiä, ettei tulisi tartuntoja, joten katson, että tässä tautitilanteessa, kun meillä on mahdollisuus löysätä näitä koviakin rajoituksia – joista on paljon keskusteltu – on eittämättä selvää, että ravintoloilla on oma roolinsa. Maailman esimerkit, mutta myös Suomessa liikkeelle lähteneet tartuntaketjut ovat myös kotoisin ravintoloista. Se on fakta, Krista Kiuru sanoi.
Hänen mukaansa ”sellainen täysin hallitsematon ravintoloiden avaaminen, joka tapahtuisi 1.6., ei ole perusteltua. On ehdottoman välttämätöntä, että vieläkin pidetään sordiinoa päällä”.
– Itse en ole valmis terveysministerinä esittämään kenellekään, että tämä olisi leikin asia. Tämä tauti elää ryppäissä. Niitä ryppäitä voi tapahtua niin Porissa, Ilomantsissa, Helsingissä kuin vaikka Sodankylässä. Tämän kanssa ei pidä leikitellä, ministeri totesi.
– Me yritämme tästä päästä uuden normaalin kautta lopulta normaaliin tilaan takaisin.
Kiurun mukaan on hyvä kiteytys, että ”ravintolat ovat keskeisessä asemassa viruksentorjunnassa”.
– Kyllä ravintolat ympäri maailmaa ovat olleet näiden tautiryppäiden alkajia — eivät yksistään, mutta on selvää näyttöä siitä, että ravintolat voivat olla pahimmillaan myös koronalinkoja. Tässä tautitilanteessa, jossa me nimenomaan nyt painamme nämä tartunnat alas, meillä ei, niin kuin huomaatte, ole varaa siihen, että tulee pitkiä tautiketjuja.
– Myöhäinen aika ravintoloiden osalta vain valitettavasti — myös tutkijoiden näkökulmasta — tuottaa humalariskejä. Ja kyllä eduskunnassa täytyy myös tämä asia ymmärtää. Anniskelupaikoissa saattaa tuo yöaikainen päihtymystila yhdistyä sosiaalisuuteen sillä tavalla, että suuri määrä ihmisiä kokoontuu tiiviisti hyvin lähelle toisiaan. Ja tässä tautitilanteessa tämä riski on otettava huomioon.
– Se kasvattaa koronaviruksen leviämisen riskiä. Jos me pyrimme täällä estämään tätä virusta, me emme voi hallitsemattomasti ravintoloita avata.
Krista Kiurun mukaan sanaa ”holhous” käytetään usein kielikuvana tarkoittamaan liiallista huolehtimista toisesta ihmisestä.
– Voiko tässä tartuntatilanteessa kenellekään suoda sellaista, että me vaarannamme ihmisten terveyden tai heidän turvallisuutensa ja ajattelemme, että se toisi ravintolaelinkeinon takaisin?, Kiuru kysyi.
– Kuka täällä määräyksiä rakastaa — tuskin kukaan. Kyllä hommat on hoidettava ja hommat on saatava toimimaan, silloin ei tarvita enää minkäänlaista pohjaa. Tässä ei ole metrimääriä; kukaan ei tule metrimäärillä mittaamaan, kuinka lähellä ihmiset ovat toisiaan. Tässä ei nimenomaan sanota, että pöytiin on välttämättä tarjoiltava, hän totesi lakiehdotuksesta.
– Ei tässä ole kysymys siitä, että täällä olisi kaikki miinoitettu. Tässä on kolme ehtoa: tässä nimenomaan lähdetään siitä, että etäisyys on pidettävä, oireisena ei tulla pelipaikalle ja hygieniaa pidetään yllä. Sen lisäksi on annettu kaksi erityismääräystä aukioloaikojen ja asiakasmäärien suhteen. Minusta tämä on aika simppeli, viidellä kohdalla pärjätään. Siltä osin tämä noutomyynti, josta käytiin keskustelua, ei ole näiden rajoituksien piirissä, eli siinä ei ole ongelmaa.
Ministerin mukaan ”tämä ruutitynnyri (epidemia) voi, kuulkaa, räjähtää ihan missä päin Suomea vain, ja meidän etumme on se, että Suomi saadaan käynnistettyä niin, että pystytään pitämään nämä tautitapaukset todella alhaalla”.