Verkkouutiset

Inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa nyt historiallisen nopeasti. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Kriisi iskee kotitalouksiin kolmesta kulmasta

Danske Bank on synkentänyt ensi vuoden talousennustettaan.

– Suomi on parhaillaan ajautumassa taantumaan, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pankki ennustaa, että ensi vuonna bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia. Aiemmin ennuste ensi vuodelle oli 1,6 prosentin kasvu bruttokansantuotteeseen. Poikkeuksellinen ennusteen lasku perustuu inflaation pitkittymiseen ja kansainvälisen suhdannenäkymän heikkenemiseen.

Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuennustetta pankki päivitti 2,0 prosenttiin aiemmasta 1,5 prosentista, koska kansantalouden alkuvuosi sujui pelättyä paremmin. Kesällä ja syksyllä näkymät ovat kuitenkin synkistyneet nopeasti.

Kotitalouksien ostovoima heikkenee tulevana talvena nopeasti, ja se vaikuttaa myös talouden isoon kuvaan. Syynä tähän ovat etenkin Venäjän energiakiristyksen ja korkojen nousun vaikutus läntisiin talouksiin.

Kuoppamäen mukaan inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa nyt historiallisen nopeasti.

– Myös ripeä korkojen nousu ja työllisyysnäkymien heikkeneminen tarkoittavat kylmää talvea moneen suomalaiskotiin. Voi puhua inflaation, korkojen ja työttömyyden kolmoisiskusta, joka laittaa monen kotitalouden ostovoiman koville ensi talvena, hän sanoo.

Tällä hetkellä korkomarkkina hinnoittelee, että 12 kuukauden euribor-korko kohoaa keväällä korkeimmillaan kolmen prosentin tuntumaan.

– Odotamme, että energian ja ruoan hinnoista puhdistetun ja luonteeltaan pysyvämmän pohjainflaation kehitys ylittää Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin tavoitteen myös ensi vuonna. Se lisää painetta kiristää rahapolitiikkaa, Kuoppamäki arvioi.

Rahapolitiikan kiristämispainetta lisäävät valtioiden elvytystoimet, joilla valtiot yrittävät kompensoida inflaation vaikutuksia kuluttajille ja yrityksille veronkevennyksillä ja suorilla tuilla. Toimet lisäävät talouden kokonaiskysyntää ja kiihdyttävät inflaatiota.

Euroalue painuu taantumaan

Näkymät ovat heikentyneet Suomen ohella myös muualla euroalueella. Euroalueen taloutta rasittavat kohonneet maakaasun ja sähkön hinnat, uhka energiapulasta sekä EKP:n koronnostot. Erityisesti Saksan tilanne on vaikea Venäjän kaasutuonnin laskettua nopeasti kesän aikana.

– Pandemia-ajalta patoutunut kysyntä ja kotitalouksien säästöt tukivat kasvua vielä keväällä, mutta inflaatio puree nyt kuluttajien ostovoimaan ennätyksellisen nopeasti. Odotamme euroalueen talouden painuvan taantumaan vielä loppuvuoden aikana, ja kasvun pysyvän heikkona alkuvuotta 2023 kohden, Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa talouden tilanne on euroaluetta valoisampi, sillä energian nettoviejänä Yhdysvallat jopa hyötyy korkeana pysyttelevistä hintatasoista.

– Yksityinen kulutus pysyttelee maltillisessa kasvussa vielä loppuvuoden aikana, mutta laaja-alainen inflaatiopaine pakottaa keskuspankki Fedin jatkamaan nopeita koronnostoja.

Danske Bank ennakoi myös Yhdysvaltojen talouden painuvan taantumaan alkuvuoden 2023 aikana.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS