Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen pohtii X-tilillään, valmisteleeko Venäjä uutta liikekannallepanoa.
– En usko, että päätöstä on vielä tehty. Uskon kuitenkin siihen, että Kreml rakentaa parhaillaan valmiutta tilanteeseen, jossa sillä ei enää ole muuta vaihtoehtoa. Monet merkit viittaavat tähän, hän toteaa.
Venäjän nykyinen rekrytointimalli näyttää ensimmäistä kertaa aidosti horjuvan. CSIS-ajatushautomo arvioi Venäjän kärsivän tällä hetkellä 30 000–34 000 sotilaan tappiot kuukaudessa, mutta uusia sopimussotilaita saadaan vain noin 27 000. ISW-ajatushautomo arvioi tappioiden ylittäneen rekrytoinnin jo keväällä 2026.
– Jos nämä arviot ovat edes lähellä oikeaa, nykyinen malli alkaa syödä itseään. Vuoden 2022 liikekannallepanon jälkeen (Venäjän presidentti Vladimir) Putin rakensi järjestelmän, jossa sotilaita houkutellaan ennätyksellisillä allekirjoitusbonuksilla. Se oli mobilisaatiota poliittisesti turvallisempi ratkaisu, Vanhanen sanoo.
– Venäjän ongelma ei ole enää vain löytää uusia sotilaita vaan myös maksaa heistä. Ukrainan iskut öljy- ja polttoaineinfraan rasittavat Venäjän taloutta samalla, kun rekrytointibonuksia joudutaan nostamaan. Eli kalliin sopimusarmeijan ylläpidosta tulee koko ajan vaikeampaa.
Nyt julkisuudessa puhutaan Venäjän sähköisestä kutsuntarekisteristä, mahdollisista matkustusrajoituksista ja siitä, että värväystä laajennetaan opiskelijoihin, ulkomaalaisiin ja miehitettyjen alueiden asukkaisiin.
– Toisin sanoen useat pienemmät signaalit osoittavat samaan suuntaan, Vanhanen toteaa.
Myös ajoitus toistuu poikkeuksellisen monessa analyysissä:
– Syyskuun duuman vaalit. Ajatus on, että jos epäsuosittu päätös tehdään, se tehdään vasta sen jälkeen. Tätä mahdollisuutta ovat nostaneet esiin niin ukrainalaiset, länsimaiset kuin venäläisetkin lähteet, Vanhanen muistuttaa.
Vaiheittainen mobilisaatio
Henri Vanhasen mielestä tärkein syy epäillä Venäjän liikekannallepanoa on kuitenkin sama kuin kolme vuotta sitten.
– Putin tietää täsmälleen, mitä syksyllä 2022 tapahtui: sadat tuhannet lähtivät maasta, protesteja syntyi ja työmarkkinat kärsivät. Eli liikekannallepano rikkoi hiljaisen yhteiskuntasopimuksen.
– Juuri siksi en pidä todennäköisimpänä vuoden 2022 kaltaista televisiopuheella julistettua massamobilisaatiota. Ensimmäinen askel on todennäköisemmin vaiheittainen ja hallinnollinen mobilisaatio, joka toteutetaan pienemmissä erissä ja mahdollisimman vähällä julkisuudella.
Vuosi sitten puhe uudesta liikekannallepanosta perustui lähinnä spekulaatioihin. Nyt samaan suuntaan osoittavat sotilaalliset, taloudelliset ja poliittiset indikaattorit.
– Liikekannallepanoa ei ehkä ole päätetty, mutta sen mahdollisuutta on aiempaa vaikeampi sivuuttaa, Vanhanen sanoo.
Vaikka Venäjä mobilisoisi lisää miehiä, se ei todennäköisesti ratkaisisi sodan perusongelmaa.
– Vuonna 2022 Venäjän ongelma oli liian pieni armeija. Enää ongelma ei ole ensisijaisesti miesten määrä, vaan se, että nykyinen taistelukenttä rankaisee armottomasti massaa, Vanhanen toteaa.
Droonit, sensorit, miinoitteet ja tarkkuusaseet tekevät läpimurroista erittäin vaikeita. Vanhasen mukaan venäläisjoukkoja saadaan kyllä lisää rintamalle, mutta niitä ei pystytä käyttämään ratkaisevien läpimurtojen tekemiseen, koska Ukraina on sopeutunut sodan uuteen luonteeseen.
– Venäjän määrällinen etu tuottaa koko ajan pienempää hyötyä. Siksi mobilisaatio olisi ennen kaikkea keino jatkaa sotaa, ei välttämättä keino voittaa sota. Toisin sanoen liikekannallepano lisäisi verenvuodatusta ja pidentäisi sotaa, mutta ei välttämättä muuttaisi lopputulosta.
– Summa summarum: Mobilisaatio voisi antaa Venäjälle lisää aikaa ja lisää joukkoja, mutta ei välttämättä sitä, mitä siltä edelleen puuttuu eli kyvyn murtaa Ukrainan puolustus ja pakottaa Kiova antautumaan. Vähissä ovat Venäjän vaihtoehdot.