Verkkouutiset

Liikekannallepanossa värvättyjen sotilaiden koulutusmaastoa Donetskin alueella. / Zvezda

Kremlin uusi dilemma: Passitetaanko värvätyt suoraan rintamalle?

Riittävään koulutukseen ei ole välttämättä aikaa Ukrainan nopean etenemisen vuoksi.

Ukrainan onnistuneet vastahyökkäykset Harkovan, Luhanskin ja Hersonin alueilla ovat ajaneet Venäjän sotilasjohdon yhä ahtaammalle.

Puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi 200 000 uuden sotilaan astuneen palvelukseen osana maan julistamaa liikekannallepanoa. Mobilisoitujen kokonaismäärä tulee asiantuntija-arvioiden mukaan todennäköisesti nousemaan huomattavasti yli 300 000 henkilön.

Rintamalinjan murentuminen on lisännyt painetta uusien sotilaiden siirtämiselle rintamalle välittömästi eli ilman tarvittavaa koulutusta. Paremmin varustetut ja koulutetut joukot saataisiin taistelukentälle vasta ensi vuoden puolella, jolloin ukrainalaiset olisivat voineet vapauttaa yhä enemmän miehitettyjä alueita.

– Liikekannallepano ei auta venäläisiä ainakaan talvella. He voivat menettää lisää alueita ennen sitä, King’s College London -yliopiston sotatieteiden emeritusprofessori Lawrence Freedman sanoo Wall Street Journal -lehdelle.

Ukrainan mukaan osa värvätyistä sotilaista on jo kaatunut tai jäänyt sotavangiksi rintamalla. IISS-ajatuspajan tutkija Henry Boyd arvioi, että heikosti motivoitujen, koulutettujen ja varustettujen sotilaiden passittaminen suoraan taisteluun on huonoin mahdollinen valinta liikekannallepanossa.

Yhdysvaltain tiedustelun mukaan suurin osa uusista sotilaista ei ole vielä rintamalla. Asiantuntijoiden mukaan heidän sijoittaminen tukitehtäviin voisi olla sotilaallisessa mielessä järkevää, sillä se voisi vapauttaa kokeneempia sotilaita etulinjaan.

Rintamalla pitkään olevat yksiköt ovat kuitenkin kärsineet niin suuria tappioita, että niitä on pakko vahvistaa kokemattomillakin sotilailla.

– He näyttävät sijoittavan näitä ihmisiä suoraan pahoin kärsineisiin yksiköihin, joissa heistä ei ole hyötyä. He eivät tällöin lisää yksikön taistelukykyä, Rand-ajatuspajan tutkija Dara Massicot pohtii.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS