Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on ilmoittanut pyrkivänsä lopettamaan Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ensi tilassa, ja hänen ulkoministeriehdokkaansa Marco Rubio korostaa Venäjään kohdistuvia talouspakotteita keskeisenä keinona rauhan saavuttamiseksi.
Myös Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on painottanut, että aika ei suinkaan ole Kremlin puolella.
– On totta, että Vladimir Putinin nykyinen strategia on kestämätön, Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa Berliinissä työskentelevä Alexandra Prokopenko sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Venäjän presidentti yrittää hänen mukaansa käydä yhtä aikaa sotaa Ukrainassa, ylläpitää ylisuuria sosiaali- ja infrastruktuurimenoja kotimaassa ja säilyttää makrotaloudellisen vakauden. Yhtälö on pitemmän päälle mahdoton.
– Ensimmäisen ja toisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää suuria menoja, jotka kiihdyttävät inflaatiota ja estävät siten kolmannen tavoitteen saavuttamisen. Venäjän talouden säröt alkavat näkyä yhä selvemmin, Venäjän keskuspankin neuvonantajana alkuvuoteen 2022 toiminut Prokopenko toteaa.
Läntisten johtajien toiveita sodan nopeasta päättymisestä hän pitää kuitenkin katteettomina.
– Venäjän taloudelliset haasteet eivät ole vielä niin akuutteja, että ne vaikuttaisivat lähiaikoina merkittävästi sotaan. Ainakin seuraavan vuoden ajan Kreml pystynee estämään ylikuumenevan taloutensa räjähtämisen täysimittaiseksi kriisiksi, hän sanoo.
Vuoteen 2026 mennessä Vladimir Putinin talousmallin rajat tulevat kuitenkin väistämättä vastaan. Ennen kuin tilinteon hetki koittaa, kytevät ongelmat eivät kuitenkaan todennäköisesti nujerra diktaattorin halua jatkaa sotaansa Ukrainassa.
– Putinin perimmäinen tavoite pysyy muuttumattomana. Hän haluaa estää Kiovaa toteuttamasta itsenäistä ulkopolitiikkaa ja ylläpitämästä vahvaa armeijaa – käytännössä siis riistää Ukrainan suvereniteetin, Prokopenko muistuttaa.
– Ukraina ei ole Putinille pelkästään geopoliittinen polttopiste vaan pakkomielle, joka sanelee hänen pitkän aikavälin strategiansa. Jos hän suostuisi vihollisuuksien lopettamiseen lähiaikoina, se olisi todennäköisesti osa suunnitelmaa, jolla hän vain valmistautuisi uuteen hyökkäykseen, Prokopenko toteaa.
Lännessä on hänen mukaansa ymmärrettävä, että Ukrainan tuhoaminen kiinnostaa Putinia ainakin toistaiseksi jopa enemmän kuin Venäjän pelastaminen taloudelliselta umpikujalta.
– Kun läntisissä pääkaupungeissa ei voida laskea Venäjän talouden välittömän romahduksen varaan, niissä on kohdattava se tosiasia, että Venäjä säilyy valtavana haaste seuraavan vuoden tai useammankin vuoden ajan, Alexandra Prokopenko painottaa.
Niin kauan kuin Putin kykenee sinnittelemään, lännen on hänen mukaansa jatkettava tukeaan Ukrainalle ja tiivistettävä yhteistyötä Venäjään kohdistettujen pakotteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi.
– Lopulta Venäjän sotatalouden kumulatiivinen hinta lankeaa joka tapauksessa maksettavaksi. Lännen olisi varauduttava siihen jo nyt, jotta se kykenee tarttumaan tilaisuuteen, kun romahduksesta tulee Putinille akuutti ja väistämätön fakta.