Kun Venäjän asevoimien Ukrainassa kärsimät tappiot kasvavat päivä päivältä, eri tahoilla haetaan selityksi sille, kuinka presidentti Vladimir Putinin käynnistämä sotaretki voi kompuroida niin pahasti.
Nimekäs ruotsalaistutkija Anders Åslund pitää hyvin uskottavana, että Venäjän johto arvioi ukrainalaisten mielialan täysin väärin ja aliarvioi maan puolustuskyvyn kohtalokkaaksi osoittautuneella tavalla.
– On ollut vuosien ajan on ollut ilmeistä, että Kreml halveksii Ukrainaa ja että sillä ei ole edes alkeellista ymmärrystä Ukrainan nykytodellisuudesta. Tämä tietämättömyyden kulttuuri, jota imperialistinen röyhkeys osaltaan lietsoo, on nyt tasoittanut tien yhteen nykyajan suurimmista sotilaallisista katastrofeista, Åslund sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
– Ukrainan kansalliset juuret ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse, mutta Vladimir Putin kieltäytyy tunnustamasta Ukrainan olevan kansakunta ylipäätään. Hän kiistää sen historian, kielen, kulttuurin ja uskonnolliset perinteet ja inttää julkisesti, että ukrainalaiset ovat itse asiassa venäläisiä. Koska hän ei hyväksy Ukrainan oikeutta olemassaoloon, hänen koko käsityksensä maasta on toivottoman vääristynyt, Åslund toteaa.
Tohtori Åslund on ruotsalaisen Frivärld-ajatushautomon vanhempi tutkija. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Atlantic Councilissa sekä toiminut Venäjän hallituksen talousneuvonantajana 1991–94 ja Ukrainan hallituksen talousneuvonantajana 1994–97.
Petollista ylimielisyyttä
Venäläisten Ukrainaa kohtaan tuntema halveksunta ei Åslundin mukaan suinkaan rajoitu vain Vladimir Putiniin, vaan se on juurtunut syvälle venäläiseen yhteiskuntaan. Moni ei halua hyväksyä Ukrainaa muuten kuin osana Venäjän omaa imperialistista tarinaa.
– Osallistuessani useiden vuosikymmenten ajan tapaamisiin Moskovassa totuin venäläisten väheksyviin reaktioihin, joita esiintyi aina, kun Ukraina nousi keskustelunaiheeksi. Venäläiset tyypillisesti halveksivat ukrainalaisia ja suhtautuvat heihin nuorempina sisaruksina, jotka eivät kykene hoitamaan omia asioitaan, hän sanoo.
Tätä asennetta ilmentää hänen mukaansa esimerkiksi se, että Venäjän suurlähetystö Kiovassa ei katsonut tarpeelliseksi seurata Ukrainan mediaa, koska venäläisdiplomaattien mielestä Ukrainan sisäiset keskustelut ja kansalliset kysymykset eivät olleet Moskovan kannalta riittävän merkityksellisiä.
– Ukraina-asiantuntijoiden puute on silmiinpistävää myös Venäjän sisällä. Viimeisten kahdeksan vuoden ajan Kremlin televisiokanavat ovat olleet täysin fiksoituneet kaikkeen, mikä liittyy Ukrainaan, mutta se ensimmäistäkään uskottavaa Ukraina-asiantuntijaa ne eivät ole kyenneet nostamaan esille. Tämä kuvastaa sitä yleistä harhaluuloa, että ukrainalaiset ovat oikeastaan vain venäläisiä ja että heitä voidaan siksi ymmärtää ja analysoida vailla minkäänlaista asiantuntijatietoa, hän toteaa.
Suurin geopoliittinen heikkous
Putinin päähänpinttymä Ukrainasta Venäjän erottamattomana osana on Åslundin mukaan tehnyt hänet kyvyttömäksi tunnistamaan edes olennaisimpia kulttuurieroja näiden kahden maan välillä.
– Hän ei varsinkaan pysty ymmärtämään Ukrainan vapaudenjanoa eikä ukrainalaisten valmiutta taistella demokraattisten oikeuksiensa puolesta, Åslund sanoo.
– Putinin halveksivassa suhtautumisessa Ukrainaan on kenties merkillepantavinta se, että hän kieltäytyy oppimasta aiemmista virheistä. Kun hän vieraili Kiovassa vuonna 2004 maan presidentinvaalien aattona ja luennoi ylimielisesti ukrainalaisille, se edesauttoi oranssin vallankumouksen puhkeamista, hän toteaa.
Kymmenen vuotta myöhemmin Putin anasti Ukrainalle kuuluvan Krimin ja kuvitteli voivansa palauttaa koko maan takaisin Kremlin etupiiriin, mutta juuttuikin nyt jo kahdeksan vuotta jatkuneeseen hybridisotaan, jossa Ukrainan kansallinen yhtenäisyys on vain entisestään vahvistunut.
– Helmikuun 2022 hyökkäys on viimeisin ja ylivoimaisesti vakavin erehdys, johon Putinin myrkylliset Ukraina-harhat ovat johtaneet. – – Putinin Ukrainaa kohtaan tuntema halveksunta on jo pitkään ollut hänen suurin geopoliittinen heikkoutensa. Nyt se on johtanut hänen maansa katastrofiin, Åslund arvioi.
