Ukraina moukaroi viime viikolla Venäjän lentotukikohtaa Asovanmeren rannalla sijaitsevassa Taganrogissa päivitetyillä Neptun-ohjuksilla.
Niin sanottu Pitkä Neptun on R-360-ohjuksen kehittyneempi versio, jonka kantaman sanotaan yltävän jopa tuhanteen kilometriin. Ohjukset lensivät yli 200 kilometriä Venäjän hallitsemien alueiden yli ennen osumistaan Taganrogiin.
Lähialueen asukkaiden julkaisemilla videoilla näkyi useita räjähdyksiä ja niitä seurannut savupatsas. Satelliittikuvien perusteella iskussa tuhoutui ainakin kaksi lentokonetta: Venäjä menetti harvinaisen A-60-koneen eli ”lentävän laboratorion” lisäksi Il-76-kuljetuslentokoneen.
Lentokonevalmistaja Berievin koontihalli näytti kärsineen vaurioita. Kohdetta suojannut, Venäjän moderneimpaan kalustoon lukeutuva S-400-ilmatorjuntapatteri sai lisäksi osuman.
Asiantuntijoiden mukaan tapaus nosti esiin Venäjän ilmapuolustuksen haavoittuvuudet Kremlin kannalta kriittisen tärkeissä kohteissa. Ukrainan ohjusten ja miehittämättömien ilma-alusten hyökkäyksiä ei pystytä täysin ehkäisemään edes kärkiluokan kalustolla.
Ukrainalainen ilmailuasiantuntija Valeri Romanenko huomauttaa, että A-60-lentokonehanke oli kylmän sodan huippuvuosien tuote. Lentävällä laboratoriolla kokeiltiin laseraseita, jotka oli määrä sijoittaa avaruuteen amerikkalaisten satelliittien tuhoamiseksi. 1970-luvulla alkaneen hankkeen kohtalo oli kuitenkin karu.
Venäläislähteiden mukaan ensimmäinen prototyyppi tuhoutui tulipalossa. Teknikot olivat tulleet täyteen tankatun lentokoneen sisälle varastaakseen itselleen alkoholia. Monet järjestelmät olivat jo päällä, joten oikosulku käynnisti tulipalon.
– Välttääkseen rangaistuksen teknikot juoksivat ulos, telkesivät koneen ja yrittivät hätäisesti sammuttaa tulipaloa ulkopuolelta, Romanenko sanoo Armyinform-sivustolle.
Paikalle saapuneilla palomiehillä ei ollut valtuutusta mennä salaiseksi luokitellun koneen sisälle. Lupaa odotellessa palo laajeni, ja kone lopulta räjähti surmaten yhden henkilön.
Elokuussa 1991 tehtiin koelento toisella lentävällä laboratoriolla. 1A2-nimisen prototyypin rekisteritunnus oli USSR-86879, kun taas Taganrogissa 25. marraskuuta tuhoutuneen koneen tunnus oli RA-86879. Kyseessä oli siis sama kone. Asevoimien hanke oli piilotettu antamalla lentokoneelle siviilitunnus.
Tiedot hankkeen etenemisestä ovat vähäisiä ja perustuvat hajanaisiin mainintoihin venäläislähteissä.
– Venäläiset itse sanoisivat: ei siellä eikä täällä. Miten sattuu. Testejä koskevat tiedot ovat kaoottisia. Jos lentoja olisi tehty aktiivisesti, niin kone ei olisi istunut kentän kulmassa odottamassa droonin osumaa, asiantuntija sanoo.
— FL360aero (@fl360aero) November 25, 2025
