Venäjän kulisseissa kasvaa nyt ilmiö, jota Kremlin on vaikea pysäyttää, arvioi kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.).
Hänen mukaansa sodan vaikutukset näkyvät nyt yhä selvemmin myös Venäjän sisällä. Tämä on kehitys, jota Suomessa kannattaa seurata erittäin tarkasti.
– Moskovaan kohdistuneet drooni-iskut, lentoliikenteen häiriöt, internet- ja mobiiliyhteyksien katkeamiset sekä kiristyneet turvallisuusjärjestelyt eivät ole vain yksittäisiä tapahtumia. Ne ovat osa laajempaa muutosta, jossa sota ei enää näyttäydy venäläisille vain kaukaisena rintamana Ukrainassa vaan asiana, joka alkaa tuntua omassa arjessa, Limnell kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.
– Juuri tällä hetkellä Venäjällä tapahtuu paljon sellaista, jolla voi olla pitkällä aikavälillä jopa suurempi merkitys kuin yksittäisillä sotilaallisilla operaatioilla. Kyse on yhteiskunnan psykologisesta tilasta.
Autoritaaristen järjestelmien tärkeimpiä voimavaroja on kansalaisten kokemus vakaudesta ja kontrollista. Kremlin viesti venäläisille on pitkään ollut selkeä: valtio hallitsee tilanteen, turvallisuus toimii ja elämä jatkuu normaalina vaikeuksista huolimatta. Siksi juuri Moskovan alueelle kohdistuvilla iskuilla on Limnellin mielestä suuri symbolinen merkitys. Ne rikkovat kuvaa täydellisestä kontrollista.
– Kun ihmiset näkevät droonihälytyksiä pääkaupungissa, lentoja perutaan ja verkkoyhteydet eivät toimi normaalisti, syntyy väistämättä kysymys: onko tilanne todella hallinnassa?
– Tämä psykologinen vaikutus voi olla strategisesti merkittävämpi kuin iskujen välitön sotilaallinen vaikutus. Ukrainassa on ymmärretty hyvin, että modernissa sodankäynnissä vaikutetaan myös ihmisten kokemukseen turvallisuudesta, ei vain fyysisiin kohteisiin.
Venäjän yhteiskunnan vakaus alkaa horjua
Samalla Venäjän talous on jatkuvassa paineessa. Sotatalous pitää puolustusteollisuuden tuotantoa yllä ja luo kuvaa taloudellisesta aktiivisuudesta, mutta taustalla näkyvät yhä selvemmin korkea inflaatio, korkeat korot ja kasvavat kustannukset. Monille venäläisille sodan todelliset vaikutukset näkyvät nyt ennen kaikkea arjen kallistumisena ja epävarmuuden lisääntymisenä.
Jarno Limnell toteaa historian osoittavan, että yhteiskuntien vakaus ei yleensä horju yhdestä suuresta tapahtumasta. Usein ratkaisevaa on hitaasti kasvava tunne siitä, että tulevaisuus muuttuu epävarmaksi ja että valtio ei enää kykene takaamaan samanlaista vakautta kuin aiemmin.
– Samaan aikaan myös Kremlin turvallisuuskoneisto kiristyy jatkuvasti. Internetin rajoittaminen, viestinnän kontrolli, lisääntyvät turvatoimet ja johdon eristäminen kertovat yhdestä asiasta: Venäjän johto ymmärtää itsekin yhteiskunnan psykologisen tilanteen merkityksen.
– Vahva valtio ei jatkuvasti vakuuttele olevansa vahva.
Hänen mukaansa juuri tästä näkökulmasta myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtiovierailulla Kiinaan lähetetään viesti venäläisille.
– Putin tarvitsee kuvia, symboliikkaa ja kansainvälistä näkyvyyttä, jotka osoittavat Venäjän olevan edelleen vaikutusvaltainen suurvalta eikä eristyksiin ajautunut sotatalous, Limnell sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa tästä kehityksestä on tehtävä ainakin kaksi tärkeää johtopäätöstä.
– Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, että Venäjän sisäinen kehitys vaikuttaa suoraan myös Euroopan ja Suomen turvallisuuteen. Epävakaus, sisäinen paine ja taloudelliset ongelmat voivat lisätä myös ulkoista painostusta. Historia tuntee monia tilanteita, joissa sisäisiin ongelmiin on haettu ratkaisua ulkoisen vastakkainasettelun kautta.
– Toiseksi Suomen on vahvistettava jatkuvasti omaa kriisinsietokykyään. Teknologinen omavaraisuus, kyberturvallisuus, kansalaisten luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan toimintakyky ovat tulevien vuosien keskeisiä turvallisuuskysymyksiä. Turvallisuus ei enää tarkoita vain sotilaallista puolustusta. Se tarkoittaa myös yhteiskunnan kykyä kestää häiriöitä, epävarmuutta ja pitkäkestoista painetta.