Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa sota johti suuriin muutoksiin Venäjän taloudessa, kun monet länsimaiset hallitukset asettivat Venäjän vastaisia pakotteita ja useat yritykset ilmoittivat vetäytyvänsä maasta.
– Ja jos Kreml oli jollain tavalla valmistautunut pakotteisiin, niin yritysten päätökset vetäytyä maasta tulivat sille täytenä yllätyksenä (Krimin laittoman liittämisen jälkeen yksikään kansainvälinen yritys ei vetäytynyt Venäjältä; osa vain kieltäytyi liiketoiminnasta miehitetyllä alueella), toteaa venäläinen akateemikko, kansantaloustieteilijä Vladislav Inozemtsev Riddle-julkaisussa.
– Venäjän viranomaisilla ei tietenkään ollut myötätuntoa ”karkureita” kohtaan, mutta osapuolten väliset suhteet ovat kuluneen vuoden aikana muuttuneet tylsistä yhteenotoista tuhoamissodaksi.
Vetäytymisestä ilmoittaneet länsimaiset yritykset alkoivat etsiä ostajia omaisuudelleen. Viranomaiset tekivät kuitenkin selväksi, että sopimuksen tekeminen ei olisi helppoa. Venäjän hallitus vaikeutti pääoman poisvetämistä ulkomaille.
– McDonald’s, joka oli maksanut kuukausien ajan palkkoja lomautetuille työntekijöilleen ja 853 ravintolansa sähkölaskuja, myi koko ketjun suhteellisen nopeasti Alexander Govorille, joka johti aiemmin omaa franchising-toimintaansa Venäjän Kaukoidässä. Mutta tämä myynti pakotti yrityksen 1,2 miljardin euron suuruisiin omaisuuden alaskirjauksiin, Inozemtsev kertoo.
Monet yritykset seurasivat samanlaista polkua luovuttaen omaisuutta omille johtajilleen sopimuksilla, joiden mukaan takaisinosto-oikeus ulottuisi muutaman vuoden päähän.
– Luonnollisesti tässä tapauksessa suurimmat tappiot kohdistuivat toimijoihin, jotka investoivat voimakkaasti omien myymälöidensä avaamiseen tai jotka ostivat myyntitilaa. Eri arvioiden mukaan IKEA menetti tällä tavalla 137–183 miljoonaa euroa, ja Inditexin, Uniqlon, H&M:n ja Decathlonin kaltaiset yritykset menettivät yhteensä noin 65 miljardia ruplaa eli noin 780–825 miljoonaa euroa silloisella valuuttakurssilla, Inozemtsev kirjoittaa.
– Nähdessään yritysten lähtevän valtavista tappioista huolimatta Venäjän viranomaiset vastasivat kieltämällä sijoittajien vetäytymisen useilla strategisilla aloilla (pankki- ja rahoitus, energia ja infrastruktuuri). Samaan aikaan viranomaiset vaikeuttivat voittojen kotiuttamista mahdollisimman paljon, mikä oli joillekin Venäjällä toimiville ulkomaisille yrityksille merkittävä osa niiden maailmanlaajuista tuloa.
Tämä päätös vain kiihdytti joukkopakoa muilta teollisuudenaloilta.
– Autonvalmistajat Nissan ja Renault alkoivat ”luopua” omistuksistaan valtio-omisteisille rakenteille. Nissan siirsi Venäjän auto-omistuksensa (arviolta 628 miljoonaa euroa vuoden 2022 alussa) Venäjän valtio-omisteiselle NAMI:lle. Pian tämän jälkeen NAMI siirsi osakkeet (venäläiselle autovalmistaja) AvtoVAZille, Inozemtsev toteaa.
Renault myi Moskovaan rakentamansa autotehtaan omistuksensa kaupunginhallitukselle symbolisella 1 ruplalla.
Ulkomaalaisten sijoittajien ryöstö
Vladislav Inozemtsevin mukaan Venäjän tämänhetkiset tapahtumat voidaan määritellä suurimmaksi ulkomaisten sijoittajien ryöstöksi koko tunnetun historian aikana.
Monien asiantuntijoiden mukaan heidän kokonaistappionsa ovat noin 64 miljardia euroa, joka sisältää pienentyneen myynnin ja menetetyt tulot.
– Jopa siinä tapauksessa, jos lasketaan vain välittömät tappiot, ulkomaalaiset menettivät Venäjällä 25–31 miljardia euroa 12 kuukauden aikana ensimmäisten myyntien alettua 2022 huhtikuun toisella puoliskolla – noin viisi kertaa enemmän kuin monikansallisten yritysten vastaavat tappiot Venezuelan omaisuuden pakkolunastuksissa ja 30 kertaa enemmän kuin mitä Venäjän hallitus sai vuosina 1995–1996, jolloin se myi osuutensa maan suurimmista yrityksistä lainaa osakkeita vastaan -operaatioissa, Inozemtsev kertoo.
Hänen mukaansa tässä yhteydessä on syytä korostaa kahta seikkaa.
– Yksi on se, kuinka Venäjän viranomaiset ovat keksineet innovaation meneillään olevassa omaisuuden takavarikointiprosessissa. Kyse ei ole kansallistamisesta tai pakkolunastuksista, koska mikään omaisuus ei ole valtion omaisuutta, kuten useimmissa kehitysmaissa tapahtui viimeisen 50 vuoden aikana.
Kreml luo olosuhteet, joissa ulkomaalaisten toiminta maassa muuttuu mahdottomaksi. Tämä mahdollistetaan säätämällä erilaisia sääntöjä ja lakeja. Lisäksi Ukrainassa meneillään olevan sodan vuoksi länsimaisten yritysten läsnäolo Venäjällä on kallista mainehaitan vuoksi.
– Nämä ehdot pakottavat ne siirtämään vapaaehtoisesti omaisuutta yksityisille yrityksille, joiden pääsy kansainvälisille markkinoille on jo suljettu. Tämä mekanismin perusteella vahingon kärsinyt osapuoli ei voi haastaa Venäjän federaatiota oikeuteen.
Russian authorities have invented an innovation in the ongoing process of confiscation of property: it does not really amount to nationalization or expropriation, since no assets become property of state, as happened in most developing countries. Instead Kremlin… https://t.co/8laYznrOtP
— Anton Barbashin (@ABarbashin) April 11, 2023