Venäjän tiedustelupalvelut värväävät netissä ihmisiä suorittamaan sabotaasi-iskuja ja tuhopolttoja eri puolella Eurooppaa, kertoo Guardian.
49-vuotias ukrainalaispakolainen Serhiy oli juuri nousemassa Berliiniin suuntaavaan linja-autoon Wroclawissa, kun Puolan turvallisuuspalvelun agentit pidättivät hänet. Serhiyn repusta löydettiin sytytyspaloja, parafiinilla täytetty mehupullo, sytytin, kaksi taskuveistä, minikäsisaha ja kasvomaski. Kännykästä taas paljastui venäjänkielinen kirja pommien valmistamisesta.
Serhiy ei ole yksin. Hän on yksi kymmenistä ihmisistä, joita Kreml on värvännyt vihamielisiin operaatioihinsa.
Joskus operaatiot kohdistuvat kohteisiin, joiden tuhoamisella tai vaurioittamisella pyritään heikentämään Ukrainan puolustustaistelua. Useimmiten kohteet vaikuttavat kuitenkin satunnaisesti valituilta: Ikea-huonekalukauppa Liettuassa, sisäministerin auto Virossa ja ostoskeskus Puolassa.
Iskut kertovat Venäjän tiedustelupalveluiden siirtyneen kohti operaatioita, jotka vaikuttavat yksittäistapauksilta ja joita on vaikea jäljittää Venäjälle. Niitä tekevät ihmiset, jotka värvätään netissä ja joiden palkkio maksetaan usein kryptovaluutoilla.
Euroopassa ei oikein tiedetä, miten uudenlaiseen uhkaan pitäisi reagoida.
– On helpompaa selvitä vakoojista, joilla on diplomaattinen suoja, tai laittomasti maassa olevista. Tällaisesta toiminnasta on tulossa vaarallista, kertoo eräs eurooppalainen turvallisuusviranomainen.
Viron turvallisuuspoliisin osastojohtajan Harrys Puuseppin mukaan Venäjä ei pyri maksimoimaan iskujen kuolonuhreja, kuten islamistit tekevät iskuissaan.
– Mutta jos joku kuolee, he eivät välitä, Puusepp sanoo.
Puolassa kiinni jäänyt Serhiy syntyi venäjänkieliseen perheeseen Odessassa vuonna 1979. Hän ei pitänyt Kiovassa valtaa pitäneestä hallituksesta, jonka hän koki syrjivän venäjänkielisiä. Sosiaalisessa mediassa hänen mottonsa oli ”Puhun venäjää. Vain venäjää.”
Hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 Serhiytä lähestyi Telegramissa mies nimeltä Aleksei, joka kertoi jakavansa Serhiyn mielipiteet.
Myöhemmin Serhiy pakeni Moldovan kautta Saksaan välttääkseen joutumisen Ukrainan asevoimiin. Maahan päästyään Aleksei lähestyi häntä uudelleen ja ehdotti tapaamista Wroclawissa. Hän tarjoutui jopa maksamaan Serhiyn liput.
Aleksei ei lopulta ilmaantunut paikalle, mutta hän kertoi Serhiylle suunnitelmastaan: Serhiyn tehtävä oli etsiä teollisuuslaitoksia ja ostoskeskuksia Wroclawissa ja valokuvata niitä. Jos sopiva paikka löytyisi, Serhiyn pitäisi sytyttää se tuleen. Hänelle luvattiin 2000 dollaria heti ja 2000 myöhemmin. Se oli Serhiylle valtava summa rahaa, ja hän suostui Aleksein ehdotukseen.
Lopulta kohde löytyi – suuri maalikauppa teollisuusalueen liepeillä. Se sijaitsi lähellä useita kriittisiä infrakohteita ja kanaalia, jonka vesi saastuisi, jos maalit leviäisivät sinne.
Viime hetkellä Serhiy kuitenkin jänisti. Hän päätti palata takaisin Saksaan sytyttämättä kauppaa tuleen. Juuri sillä hetkellä hän jäi kiinni.
Puolan tiedustelupalvelu uskoo Aleksein olleen todellisuudessa Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n agentti.
Pian Serhiyn pidättämisen jälkeen Aleksiy oli omaksunut Telegramissa uuden identiteetin uusnatsina. Siellä hän koitti houkutella ihmisiä iskemään maahanmuuttajien omistamiin kauppoihin rahaa vastaan. Yksi kohteista oli Serhiyn löytämä maalikauppa.
Siviilien rekrytointi sabotaasioperaatioihin johtaa juurensa Venäjän omien agenttien operaatioihin Euroopassa. Näihin lukeutuu muun muassa Sergei Skripalin myrkytys novichok-myrkyllä vuonna 2019, jonka seurauksena Euroopan maat karkoittivat satoja venäläisiä tiedustelu-upseereja, jotka työskentelivät Venäjän suurlähetystöissä ”diplomaatteina”. Tämä synnytti pulan agenteista.
Aluksi Venäjä pyrki paikkaamaan aukkoa värväämällä tavallisia diplomaatteja, mutta siirtyi myöhemmin käyttämään sekä salaisia agentteja, joiden tehtävät saattoivat kestää vuosikymmeniä, että värvättyjä siviilejä.
Siviilit ovat useimmiten pienituloisia keikkatyöntekijöitä, joilla ei ole vahvoja aattellisia mielipiteitä. Värväys tapahtuu Telegramin kautta, eivätkä he edes aina ymmärrä, että tehtävän takana on Venäjän tiedustelupalvelu.
– Strateginen tavoite on luoda eripuraa ja turvattomuutta, tiivistää Puolan ulkomaantiedustelun entinen johtaja Piotr Krawczyk.
– He eivät tuhoa merkittävää infrastruktuuria. He keskittyvät pehmeisiin kohteisiin, jotka aiheuttavat turvattomuutta yhteiskunnassa.
Venäjälle värvätyissä siviileissä on myös yksi merkittävä hyöty. He ovat kertokäyttötavaraa.
– Heität yhden vankilaan ja toinen ilmestyy ottaen hänen paikkansa. Nämä ihmiset ovat kertakäyttöisiä, eikä Moskova välitä heistä, eräs turvallisuusviranomainen sanoo.
Serhiylle epäonnistunut sabotaasioperaatio kävi kalliiksi. Puolalainen tuomioistuin määräsi hänelle kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen. Tuomion haluttiin toimivan esimerkkinä ja varoituksena muille, jotka harkitsevat vastaavia toimia.
Sabotaasioperaatioille ei kuitenkaan näytä tulevan loppua. Päinvastoin.
– [Venäjä] yrittää punaisen linjan toisensa jälkeen, emmekä tiedä, kuinka pitkälle he menevät, turvallisuusviranomainen varoittaa.