Venäjän hallitus on päättänyt ”antaa” alueiden käyttää Ukrainaa vastaan käytävää hyökkäyssotaa varten varoja, jotka niiden aiemmin oli pakko kohdentaa kunnallisteknisen infrastruktuurin korjauksiin. Pääministeri Mihail Mišustinin aloitteesta laadittu lakiesitys käsiteltiin duumassa poikkeuksellisen kiireellisesti: asiakirja toimitettiin kansanedustajille 8. kesäkuuta 2026 ja jo 10. kesäkuuta se hyväksyttiin ja lähetettiin federaationeuvoston käsiteltäväksi.
Kuten ”Me voimme selittää” -hanke huomauttaa, muutokset koskevat alueita, joiden omavaraisuuskerroin on alle 0,9. Näihin kuuluvat muun muassa Brjanskin, Pihkovan, Ivanovon ja Kurganin alueet sekä Marin tasavalta, Mordva, Kalmykia ja Ingušia.
Osa liittovaltion budjetista myönnetyistä lainoista annetaan niille anteeksi, ja näin vapautuvat varat voidaan käyttää ”sotilaallisen erityisoperaation” menoihin, mukaan lukien uusien sopimussotilaiden värväämiseen. Samalla poistetaan vaatimus käyttää vähintään puolet näistä varoista asumis- ja kunnallistekniikan infrastruktuuriin, kuten vesijohto- ja lämpöverkkojen sekä hissien uusimiseen.
Talousasiantuntija Vjatšeslav Širjajevin mukaan viranomaiset tarjoavat alueille käytännössä uuden rahoituslähteen sotilaiden värväykseen.
– Tämä tehdään suoran keskushallinnon rahoituksen sijaan. Budjettilainojen hoitokulut poistuvat, mutta annetaan mahdollisuus rahoittaa sopimussotilaiden palkkaamista, hän selittää.
Muita rahoituslähteitä ei hänen mukaansa juuri enää ole jäljellä. Viime vuoden lopulla vähintään kuusi Venäjän federaation aluetta pienensi kertakorvausta, joka maksetaan sopimuksen allekirjoittamisesta. Esimerkiksi Tatarstanissa korvaus laskettiin 2,7 miljoonasta ruplasta 400 000 ruplaan. Kuluvana vuonna vähintään kahdella alueella – Permissä ja Ufassa – on leikattu myös kuntien maksamia lisäbonuksia sopimussotilaille.
Viranomaiset ovat lisäksi vähentäneet muita sotaan osallistuville ja heidän perheilleen tarkoitettuja etuuksia ja tukimaksuja.
Muutokset hyväksytään tilanteessa, jossa Venäjän kunnallisteknisen infrastruktuurin ongelmat kasvavat. Rakennusministeriön tietojen mukaan infrastruktuurin kulumisaste ylittää Venäjällä 40 prosenttia ja joillakin alueilla jopa 80 prosenttia. Novaja Gazeta kertoi helmikuussa, että viime vuosina alueilla on tapahtunut säännöllisesti suuria häiriöitä kunnallisteknisissä järjestelmissä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat jääneet ilman lämpöä, vettä tai sähköä. Samalla infrastruktuuri vanhenee nopeammin kuin sitä ehditään uudistaa.