Kreml muutti taktiikkaa – varoitus droonien uudesta uhasta

Jarno Limnellin mukaan Venäjän droonipropaganda voi levitä hetkessä.
Hornet-hävittäjä lentää taivaalla, kuvattu Tapanilassa Helsingissä perjantaiaamuna 15. toukokuuta 2026. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Hornet-hävittäjä lentää taivaalla, kuvattu Tapanilassa Helsingissä perjantaiaamuna 15. toukokuuta 2026. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Euroopan on varauduttava seuraavan vaiheen informaatiosotaan, toteaa kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.).

– Venäjä ei käytä drooneja vain aseina. Se käyttää niitä tarinoina. Jokainen harhautunut drooni, GPS-häiriö ja ilmahälytys voidaan kääntää propagandaksi, jossa Suomi ja Nato maalataan sodan osapuoliksi. Tämä on seuraavan vaiheen informaatiosotaa Euroopassa, johon (on) varauduttava, hän sanoo X-palvelussa.

Venäjä on jo pitkään väittänyt, että Suomesta ja Baltiasta lennätetään drooneja Venäjälle.

– Seuraava vaihe on vaarallisempi: yksi drooni voi synnyttää hetkessä valtavan informaatioryöpyn, jossa huhut, valetilit, tekaistut videot ja “asiantuntija-arviot” leviävät salamannopeasti, Limnell toteaa.

Hänen mukaansa Venäjän toimintamalli on yhä selvempi:

– Ensin tekninen häirintä tai epäselvä tapahtuma, sitten propagandavyöry. Tarkoitus ei ole vain vaikuttaa faktoihin vaan tunteisiin. Pelkoon, epävarmuuteen ja siihen, että kansalaiset alkavat epäillä kaikkea ympärillään.

– Suomen vastauksen oltava kylmäpäinen. Nopea viranomaistieto, yhtenäinen viestintä ja kansalaisten vahva medialukutaito ovat nyt kansallista turvallisuutta. Venäjän tavoite on saada meidät reagoimaan ylikorostetusti. Siksi tärkeintä on säilyttää rauhallisuus ja toimintakyky.

Venäjän strategia nojaa yksittäisiin drooneihin massahyökkäysten sijaan.
Drooni-iskut kohdistuivat useisiin logistiikka- ja energiakohteisiin Venäjällä ja miehitetyllä Krimillä.
Menestys taistelukentällä liittyy tekoälyllä varustettujen lennokkien modernisointiin.
Mainos