King’s College Londonin sotatieteiden laitoksen luennoitsija Ruth Deyermond analysoi viestipalvelu X:ssä Venäjän käymää hyökkäyssotaa Ukrainassa.
– Venäjä ei voi voittaa. Viime kuukausina lännessä on keskusteltu paljon Venäjän voitosta. Mutta Venäjän hallituksen tavoitteet olivat alusta alkaen epärealistisia, ja niitä oli mahdotonta saavuttaa melkein heti taistelujen alettua, hän toteaa.
Kremlin tavoitteina olivat Euroopan strategisen kartan uudelleenmuokkaaminen Venäjän eduksi, väitetyn kansanmurhan lopettaminen Itä-Ukrainassa sekä Venäjä-mielisen Ukrainan ja nukkehallituksen luominen.
Muita tavoitteita olivat Venäjän johtoaseman vahvistaminen entisissä Neuvostoliittoon kuuluneissa valtioissa ja Venäjän globaalin suurvalta-aseman vahvistaminen.
– Näiden tavoitteiden saavuttamisen sijaan Venäjän laaja-alainen hyökkäys Ukrainaan on laajentanut Natoa ja kasvattanut huomattavasti Ukrainan ja Moldovan Nato- ja EU-jäsenyysnäkymiä, Deyermond sanoo.
– Sen sijaan, että venäläisjoukot olisivat lopettaneet kansanmurhan, jota ei tapahtunut, hyökkääjä on raiskannut, kiduttanut ja tappanut tuhansia ihmisiä, joita he väittivät suojelevansa.
Tutkijan mukaan presidentti Vladimir Putin on tehnyt Venäjästä natsivaltion, joka ei ole onnistunut vahvistamaan alueellista valta-asemaansa.
– Sota on heikentänyt Venäjän asemaa niin sanotuissa lähiulkomaissa, Deyermond toteaa.
Hän katsoo, että sota on lisännyt nopeassa tahdissa Venäjän riippuvuutta Kiinasta.
– Taloudellisesti ja diplomaattisesti Venäjä näyttää vähemmän Kiinan kumppanilta ja enemmän asiakasvaltiolta. Kaikkiin sotatavoitteisiinsa verrattuna Venäjä on hävinnyt, eikä voi voittaa.
Venäjä jatkaa sotaa
Ruth Deyermond kuitenkin korostaa, että Ukraina voi silti hävitä.
– Se tosiasia, että Venäjä ei voi voittaa alkuperäisillä ehdoillaan, tarkoittaa sitä, että Putin – jonka presidenttiys on sidottu sotaan – joutuu etsimään uusia tavoitteita, jotka Venäjä voi saavuttaa ja esittää voittona.
– Tätä varten Venäjä jatkaa ukrainalaisten tappamista ja Ukrainan talouden, infrastruktuurin, kulttuurikohteiden ja ympäristön tuhoamista. Ukraina voi menettää lisää alueita. Näin myös tapahtuu ilman jatkuvaa ja merkittävää länsimaiden tukea, Deyermond sanoo.
Tutkija tähdentää, että myös länsi voi hävitä.
– Jos Venäjä voi vakuuttaa itselleen ja muille pystyvänsä voittamaan Ukrainassa, länsi – sekä kollektiivisesti että yksittäisinä valtioina, ennen kaikkea Yhdysvallat – näyttää heikommalta ja siten myös on heikompi.
Tutkijan mukaan Venäjän pitää kärsiä tappio Ukrainan taistelukentällä, jotta Nato-maat voivat välttyä vakavilta turvallisuusuhkilta liittyen muun muassa Mustanmeren alueeseen ja demokraattisten prosessien koskemattomuuteen.
– Venäjän hallitus on päättänyt, että länsi (USA, Nato, EU) on suurin vihollinen. Sillä ei ole merkitystä, haluavatko Ranskan tai Saksan kaltaiset valtiot olla Venäjän vihollisia. Niin kauan kuin Venäjän hallituksella on eksistentiaalisia syitä pitää länttä vihollisena, länsi ei voi tehdä asialle muuta kuin päättää, vastustaako se Venäjän hyökkäystä vai antaako se periksi, Deyermond toteaa.
– Siksi länsimaiden hallitusten on tunnustettava, että Euroopan turvallisuus on jälleen etusijalla ja siihen liittyy merkittäviä taloudellisia kustannuksia – myös niille Naton jäsenille, jotka ovat vuosikymmenten ajan olleet vapaamatkustajia.
Lännen pysyttävä yhtenäisenä
Tutkija varoittaa toisesta vaihtoehtoehdosta, jolloin Ukraina yritettäisiin pakottaa sopimukseen, jotta Eurooppa voisi palata normaaliin päiväjärjestykseen.
– Se vain lykkää ja lisää kustannuksia, koska Venäjä on asettunut vihollistaan eli länsimaita vastaan. Länsimaiden hallitusten on viestittävä tästä kansalaisilleen, vaikka se onkin erittäin epämiellyttävää.
– Länsimaiden hallitusten ja tiedotusvälineiden on tunnustettava, että tämä on suuri sota ja että suuret sodat ovat pitkäkestoisia, monimutkaisia ja kalliita. Aina tulee olemaan sekä voittoja että tappioita.
Tutkijan mukaan lännellä on kyky määrittää sodan lopputulos, joka vaikuttaa keskeisellä tavalla Euroopan turvallisuuteen ja maailmanlaajuiseen vakauteen.
– Venäjän hallitus ymmärtää tämän, minkä vuoksi se yrittää heikentää länsimaiden sitoutuneisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Myös lännen on ymmärrettävä tämä ja kehitettävä johdonmukainen, yhteinen strategia Venäjän häirinnän torjumiseksi.
Since it’s that time of year again, 12 end-of-year and start-of-new-year thoughts about Russia’s war against Ukraine and its implications. A long 🧵
— Ruth Deyermond (@ruth_deyermond) December 31, 2023