Verkkouutiset

Ulkomainos kertoo Yhdysvaltain liittovaltion velkamäärän Washington DC:ssa torstaina. AFP/LEHTIKUVA/MANDEL NGAN

Kotitalouksien kärsimys on todellinen

BLOGI

Kirjoittajan mukaan talvesta tulee meille kaikille vaikea.
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

Uuden vuoden näkymät globaalille taloudelle eivät varsinaisesti ole ilahduttavaa luettavaa. Energiakriisi, kiihtyvä hintojen ja korkojen nousu sekä talouden taantuman uhka ovat arjessa läsnä. Tämän tietää jokainen, joka on viime aikoina tarkastellut sähkölaskujaan tai asuntolainansa korkoa. Kotitalouksien kärsimys on todellinen, eikä vielä lähiaikoina ole odotetavassa helpotusta, kun inflaation ennustetaan kiihtyvän vuoden aikana entisestään.

On sanomattakin selvää, että talvesta tulee meille kaikille vaikea. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi viime vuoden loppupuolella, että talousnäkymien suhteen pahin on vasta edessä. IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustettaan vuodelle 2023 kolmesta prosentista 2,7 prosenttiin. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut merkittävästi energian ja ruoan hintaan globaalisti, millä Venäjä pyrkii taktisesti sotkemaan maailmanmarkkinoita vielä pitkään.

Sodan lisäksi myös Kiina ja Yhdysvallat vaikuttavat osaltaan maailmantalouden heilahteluun. Kiinan uskottiin jo pitkään toipuneen koronapandemian vaikutuksista, mutta maa kärsiessä nyt uudesta, nopeasti kasvavasta korona-aallosta, ovat sen talousnäkymät epäselvät. Kiinan sisäinen kehitys ja suurvaltakilpailu länttä vastaan luovat omat kitkansa sen ulkopolitiikkaan.

Samaan aikaan Kiinan aikomus pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä herättää kiinnostusta markkinoilla. Ilmastoriskit Kiinassa ovat jo nyt nähtävissä ja rajoittavat Kiinan pidemmän aikavälin kasvua. Maailmanpankin mukaan lähes kolmannes Kiinan BKT:sta tuotetaan luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla. Lähes 1,4 miljardin asukkaan Kiina on tällä hetkellä maailman suurin markkina ja teollisuusjätti, joten muutos kohti ilmastoneutraaliutta ei tapahdu yhdessä yössä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin yksi tärkeimmistä vaalilupauksista on ollut muuttaa maansa ilmastopolitiikan suuntaa. Hänen kautensa aikana Yhdysvallat on palannut takaisin Pariisin sopimuksen piiriin ja esitellyt myös kiistellyn ilmastolain (US Inflation Reduction Act). Sen tarkoituksena on puuttua kasvaneeseen inflaatioon, mutta myös merkittävästi investoida maan energiatuotantoon ja valmistukseen. Ilmastotoimet myös muodostavat suurimman osan lain korvamerkitsemästä yli 700 miljardista dollarista.

Vaikka EU:ssa suhtaudutaan myönteisesti Yhdysvaltain kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, jäsenvaltiot pelkäävät, että ilmastolaki asettaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan verrattuna näiden kilpailijoihin Yhdysvalloissa. Huolena on, että eurooppalainen teollisuus menettää uusiutuvan energian teknologioiden verohyvityksen, jonka Yhdysvallat lupaa sillä ehdolla, että tuote on valmistettu Pohjois-Amerikassa. EU keskustelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa lain sivuvaikutusten minimoinnista. Protektionismiin ei ole varaa, mikäli aiomme yhdessä ratkaista ilmastokriisin ja tukea sitä hidastavia teknologioita kansainvälisesti.

Elämme monella mittarilla merkittävää ajanjaksoa globaalissa taloudessa. Energiakriisi on osoittanut sen, että olemme edelleen liian riippuvaisia fossiilisista, muualla tuotetuista energialähteistä. Euroopan tulee pyrkiä ensi sijassa omavaraiseksi investoimalla merkittävästi nyt uusiutuvaan energiaan. Kuten koronakriisin yhteydessä, finanssipolitiikalla on keskeinen rooli vihreää siirtymän kiihdyttäjänä julkisten investointien kautta. Aikaa ei ole enää hukattavaksi.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS