Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen selvityksen mukaan kotiopetuksessa olevien lasten määrä on yli kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa, eikä lähes puolet kotiopetuksessa olleista ole saanut peruskoulun päättötodistusta.
Kokoomuksen kansanedustajan ja sivistysvaliokunnan jäsenen Oskari Valtolan mukaan selvitys osoittaa, että kotiopetuksen lainsäädäntö on uudistettava viipymättä.
– Selvitys vahvistaa sen, mistä on ollut huolta jo pitkään. Nykyinen sääntely ei turvaa jokaisen lapsen oikeutta opetukseen. Tilanne, jossa lapsen voi siirtää pois koulusta pelkällä ilmoituksella ja jossa viranomaisilla ei ole keinoja puuttua, ei ole kestävä. Nyt tarvitaan lakimuutoksia, ei enää uusia selvityksiä, Valtola sanoo tiedotteessa.
Selvityksen mukaan kotiopetuksessa on tänä vuonna ollut 1 026 oppivelvollista, kun vuonna 2018 heitä oli 309. Kasvun syistä ei ole virallista tietoa, koska kotiopetukseen siirtyminen ei edellytä perusteluja. Aiempaa useampi kotiopetuksessa ollut ei suorita erityistä tutkintoa eikä saa todistusta perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Ministeriön selvityksen mukaan kotiopetuksen valvonta vaihtelee kunnittain ja on osin vähäistä. Kotiopetuksessa oleva oppivelvollinen tavataan kunnan puolesta pääsääntöisesti vain kaksi kertaa lukuvuodessa.
Kotiopetuksessa olevalla ei myöskään pääsääntöisesti ole oikeutta esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, maksuttomiin oppimateriaaleihin tai kouluruokailuun.
– Peruskoulun päättötodistus on jokaisen nuoren pääsylippu jatko-opintoihin ja työelämään. Jos lähes puolella kotiopetuksessa olleista sitä ei ole, yhteiskunta on epäonnistunut tehtävässään. Kyse on lapsen oikeuksista, ei aikuisten valinnanvapaudesta, Valtola sanoo.
Kokoomus haluaa kotiopetuksen luvanvaraiseksi
Kokoomus on linjannut, että kotiopetus on muutettava luvanvaraiseksi samaan tapaan kuin yksityisen opetuksen järjestäminen. Kotiopetuksessa on noudatettava perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita, ja valvonnan on oltava säännöllistä ja valtakunnallisesti yhdenmukaista.
Selvityksessä esitetään kolme vaihtoehtoa kotiopetuksen sääntelyn kehittämiseksi. Kotiopetus voitaisiin muuttaa luvanvaraiseksi, nykyinen järjestelmä voitaisiin säilyttää valvontaa yhdenmukaistamalla tai kotiopetus voitaisiin kieltää kokonaan koulupakon myötä.
Valtolan mukaan selvityksessä esitetyt vaihtoehdot tarjoavat hyvän pohjan lainvalmistelulle. Kotiopetukseen siirtymisen tulisi jatkossa perustua kunnan hallintopäätökseen, edistymisen valvonnasta ja vähimmäisosaamisesta pitäisi säätää laissa ja oppivelvollinen tulisi velvoittaa vuosittaiseen erityiseen tutkintoon.
– Viranomaisilla on oltava selkeät keinot puuttua ja tarvittaessa keskeyttää kotiopetus, jos lapsen oppiminen ei etene. Tällä hetkellä ainoat keinot ovat rikos- tai lastensuojeluilmoitus. Ne ovat liian järeitä ja tulevat usein liian myöhään, Valtola sanoo.
Valtola muistuttaa, että osa perheistä valitsee kotiopetuksen esimerkiksi lapsen terveyden tai koulukiusaamisen vuoksi.
– Näihin tilanteisiin vastaus on toimiva koulu ja riittävä tuki. Myös silloin, kun kotiopetus on perusteltua, lapsella on oikeus samaan osaamisen tasoon ja arviointiin kuin muilla. Lainsäädännön valmistelu on käynnistettävä nyt, jotta jokaisen lapsen sivistykselliset oikeudet toteutuvat, Valtola sanoo.