Suomalaisten tulevan hyvinvoinnin kannalta Suomen talouden kasvupotentiaalinen merkittävä vahvistaminen on välttämätöntä.
Useimmat asiantuntijat ovat jo pitkään korostaneet, että työmarkkinauudistukset ovat avainasemassa työllisyyden ja tuottavuuden parantamisessa. Petteri Orpon hallituksen työlinja, joka keskittyy työikäisten ja työkykyisten sosiaaliturvan uudistamiseen, työn verotuksen alentamiseen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen, on askel oikeaan suuntaan.
Työlinjassa keskeisintä on, että työnteko on aina kannattavaa. Kun työnteko on taloudellisesti kannattavaa, se kannustaa ihmisiä aktiiviseen työnhakuun ja työpaikkojen vastaanottamiseen. Uudistettu ansiosidonnainen työttömyysturva luo kannustimen hakea mitä tahansa uutta työtä, ja jopa vaihtaa alaa, mikä puolestaan voi johtaa parempaan työllisyysasteeseen ja uusien taitojen ja osaamisen kehittymiseen. Tämä ”korvien välinen aktiivimalli” on selkeä ja inhimillinen lähestymistapa, joka korostaa ihmisten omaa motivaatiota ja vastuuta omasta elämästään, eikä pelkästään byrokraattisia vaatimuksia.
Työn verotuksen alentaminen on toinen keskeinen osa tätä uudistusta. Se tekee työn tekemisestä, vastaanottamisesta ja uralla etenemisestä nykyistä kannattavampaa. Kun ihmiset näkevät suuremman osuuden palkastaan jäävän omaan käyttöönsä, se voi rohkaista heitä etsimään työtä, jatkamaan koulutustaan ja ottamaan enemmän vastuuta. Verotuksen painopistettä on jatkossakin kehitettävä voimakkaasti työn ja investointien tuoton verotuksesta kohti haittojen ja kulutuksen verotusta.
Työlinjan kriitikoilta unohtuu usein, että työn määrä ei ole nollasummapeliä – että jos yksi henkilö saa työpaikan, se on toisen henkilön menetys. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Uusi työ luo usein lisää työtä, kun yritykset laajenevat, investoivat ja palkkaavat lisää henkilökuntaa vastatakseen kasvavaan kysyntään.
Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmia, jotka osoittavat, että työlinjan toimilla voidaan luoda yli 70 000 uutta työpaikkaa. Tärkeimmille toimille, eli paikallisen sopimisen uudistuksille, se ei ole pystynyt työllisyysarviota esittämään. Se ei tarkoita, etteikö niillä olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen. Keskuskauppakamarin tuore kysely vahvistaa tämän: 69 prosenttia vastaajayrityksistä uskoo, että uudistukset parantavat työllisyyttä ja tuottavuutta yleisesti, ja 38 prosenttia näkee niiden johtavan uusien ihmisten palkkaamiseen omassa yrityksessä lähivuosina.
Kun katsomme muita Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita, kuten Ruotsia ja Tanskaa, sekä Saksaa, huomaamme, että vastaavanlaisia uudistuksia on jo tehty. Suomella on paljon ”uudistusvelkaa” näissä asioissa. On aika tehdä rohkeita päätöksiä ja uudistaa työmarkkinoitamme.
Suomen työmarkkinoiden maisema on kokenut muutoksia parempaan viime vuosina. Ajankohtaisen työlinjan keskustelun polttopisteessä ovat olleet paremmat paikallisen sopimisen mahdollisuudet sekä kattavat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset. Samanaikaisesti kun uudistuksia ajetaan eteenpäin, ammattiyhdistysliikkeen ja erityisesti Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n rooli ja toimintatavat ovat herättäneet huolta ja kritiikkiä. Miten ay-liike sopeutuu muuttuvaan työelämään?
SAK:n toiminta, erityisesti vastuuton lakkoilu ja poliittiset lakot, ovat nostaneet esiin kysymyksiä liiton todellisista motiiveista. Toimiiko se todella jäsentensä parhaaksi, vai onko vallankäyttö mennyt ohi varsinaisista tavoitteista? Onko siis kyseessä työntekijöiden etujen ajaminen vai pyrkimys säilyttää oma valta-asema?
Poliittiset lakot, jotka vahingoittavat taloutta ja yritystoimintaa painostaakseen hallitusta, ovat erityisen ongelmallisia. Ne korostavat tarvetta tarkastella lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka rajoittavat tällaista vastuutonta toimintaa. Tärkeä näkökulma on kuitenkin ymmärtää, että kritiikki ei kohdistu varsinaiseen lakko-oikeuteen, joka on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi, vaan sen väärinkäyttöön.
Suomen talouden kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi on välttämätöntä, että kaikki osapuolet – yritykset, hallitus ja ammattiyhdistysliike – tekevät yhteistyötä. Ay-liikkeen on tarkasteltava kriittisesti toimintatapojaan ja mietittävä, miten se voi aidosti tukea jäseniään tässä muuttuvassa ympäristössä.
Uudistusten myötä on mahdollista luoda Suomeen kestävä ja dynaaminen talous, joka takaa hyvinvoinnin kaikille kansalaisille. Mutta se vaatii yhteistyötä, vastuullisuutta ja avointa dialogia kaikilta osapuolilta.
Kun teemme nämä uudistukset, luomme pysyvän kasvusyklin työllisyydelle ja tuottavuudelle Suomen taloudessa. Se merkitsee parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia meille kaikille. Nyt on peräpeiliin tuijottamisen sijaan aika toimia.
