Ukraina hyökkäsi kuluvalla viikolla pitkän kantaman lennokeilla Pietarin öljyterminaaliin ja Venäjän Itämeren laivaston tukikohtaan Kronstadtissa. Iskussa vaurioitui Venäjän moderneimpiin sotalaivoihin lukeutuva Boikiy-korvetti.
Hyökkäys on symbolisesti merkittävä, sillä Kronstadtia on pidetty Venäjän merivoimien suojattuna tukialueena kaukana Ukrainan rajoista.
Ukrainan 414. miehittämättömien järjestelmien prikaati kertoi viestipalvelu X:ssä, että Boikiy syttyi tuleen kuivatelakalla. Aluksen kerrotaan olleen siellä huollossa helmikuusta lähtien. Prikaati julkaisi iskusta videon, jossa palava alus näkyy useasta suunnasta.
Hyökkäys osoittaa, että Venäjän sotalaivat ovat haavoittuvia yli tuhannen kilometrin päässä Ukrainan rajalta.
Boikiy kuuluu Steregushchiy-luokan korvetteihin. Alusten uppouma on noin 1 800 tonnia, ja ne on varustettu muun muassa Uran-meritorjuntaohjuksilla, Redut-ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä ja Paket-NK-torpedojärjestelmällä. Aluksissa on myös helikopterikansi.
Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot väittivät, että Boikiy on osallistunut Venäjän niin sanotun varjolaivaston suojaamiseen. Varjolaivastolla tarkoitetaan vanhoja tankkereita, joiden avulla Moskova pyrkii viemään öljyä länsimaiden pakotteista huolimatta.
Kiusallinen ajoitus
Isku Kronstadtiin oli osa laajempaa droonihyökkäystä varhain keskiviikkona. Ukrainan mukaan kohteina olivat muun muassa Pietarin öljyterminaali, Kronstadtin tukikohta ja aseita valmistava tehdas Tambovin alueella.
Hyökkäysten ajoitus oli Kremlille kiusallinen. Pietarissa avattiin samaan aikaan talousfoorumi, jota Venäjä on markkinoinut vastauksena Davosin talouskokoukselle. Mustaa savua nousi kaupungin yllä juuri ennen tilaisuuden alkua, ja Pietarin lentokenttä suljettiin väliaikaisesti.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti iskujen jälkeen maan joukkoja täsmällisyydestä. Hänen mukaansa Ukraina toteuttaa pitkän kantaman iskuillaan omaa ”pitkän matkan pakotesuunnitelmaansa”.
Kronstadtin isku avaa uuden vaiheen pitkän kantaman hyökkäyksissä. Ukraina on aiemmin aiheuttanut Venäjän Mustanmeren laivastolle huomattavia tappioita ja pakottanut sen siirtämään aluksia pois miehitetyltä Krimiltä. Itämeren laivastoon kohdistuneita vahvistettuja iskuja on sen sijaan ollut vain vähän.
Huhtikuussa 2024 venäläinen Serpukhov-korvetti vaurioitui tulipalossa Baltijskissa Kaliningradin alueella. Ukrainan sotilastiedustelun edustaja väitti myöhemmin, että kyse oli sotilastiedustelun ja Ukrainaa tukeva venäläisen ryhmän yhteisoperaatiosta.
Viimeaikaiset iskut ovat kohdistuneet yhä useammin Venäjän energiainfrastruktuuriin, satamiin, ase- ja droonitehtaisiin sekä lentotukikohtiin. Tavoitteena on heikentää Venäjän sotataloutta ja pakottaa Moskova hajauttamaan ilmapuolustustaan yhä kauemmas rintamalta.