Suomessa todettiin 1.1.-30.4. aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen aiempaa suuremmasta määrästä. Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Tehosteannokset antavat kuitenkin hyvän suojan vakavaa tautia ja kuolemia vastaan myös riskiryhmissä, sanoo THL.
Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu, ja iso osa tartunnoista jää näin tilastoimatta.
– Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.
Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammalta taudilta.
Ilman koronaakin Suomessa on talvikuukausina enemmän kuolemia kuin kesällä. Tähän vaikuttaa muun muassa influenssa. Isoimmilta aalloilta on kuitenkin parin viime vuoden aikana vältytty.
– Yksi selitys sille, miksi kuolemia on ollut nyt alkuvuonna erityisen paljon hyvin hauraiden joukossa on, että he ovat olleet suojassa edellisinä talvina muiltakin viruksilta kuin koronalta, Leino sanoo.
Hänen mukaansa koronatartunnat ovat olleet laskussa jo useita viikkoja, ja tästä syystä myös kuolemantapausten määrä on lähtenyt laskuun. Toukokuussa on tähän mennessä rekisteröity selvästi aikaisempia viikkoja vähemmän kuolemia.
Lukumääräisesti eniten kuolemia on todettu maaliskuussa rekisteröityjen tartuntojen joukossa. Kuolemien tilastointi seuraa tartuntatilastoja aina pienellä viiveellä, sillä koronatartunnasta seuranneita kuolemia tilastoidaan vielä 30 päivää tartunnan jälkeen.
THL:n mukaan koronaan kuolleissa korostuvat monisairaat vanhukset ja muut yli 80-vuotiaat, jotka eivät saa rokotuksista yhtä hyvää suojaa kuin muu väestö. Heidänkin parissaan kolmannet ja neljännet annokset ovat suojanneet kuolemalta hyvin vuoden 2022 aikana. 60-79-vuotiailla jo toiset annokset suojaavat melko hyvin vakavalta taudilta ja koronakuolemalta.
Suurin kuoleman riski on rokottamattomilla ikääntyneillä. Tämä koskee myös rokottamattomia vanhuksia, joilla ei ole vakavalle taudille altistavia riskitekijöitä.
Erityisesti yli 80-vuotiaat, joilla kuoleman riski koronan yhteydessä on kaikkein korkein, hyötyvät kolmansista ja neljänsistä annoksista. Koronakuolemia on eniten riskiryhmään kuuluvilla yli 80-vuotiailla rokottamattomilla. Sen sijaan neljä annosta saaneet saman ikäiset riskiryhmäläiset ovat hyvin suojassa vakavalta taudilta ja kuolemalta.
– Paras tapa estää koronakuolemia on ottaa kaikki tarjottavat rokotteet. Yli 80-vuotiaille, hoitokodeissa ja kotihoidossa asuville sekä muille hauraille iäkkäille suositellaan neljättä annosta. Tähän mennessä kuitenkin vain noin puolet heistä on ottanut sen. Kaikkien, joille tehosteannoksia suositellaan, kannattaa käydä ottamassa rokotteet, Leino sanoo.
Kaikkia kuolemia rokotekaan ei estä. Heikkokuntoisella vanhuksella virusinfektio voi johtaa kuolemaan, vaikka muilla ryhmillä sama infektio aiheuttaa vain hyvin lievää tautia.
THL toteaa, että kaikilla tilastojen mukaan koronaan kuolleilla ensisijainen kuoleman syy ei välttämättä ole korona, vaan jokin muu sairaus. Näin on erityisesti niissä tapauksissa, joissa henkilö on joutunut sairaalaan jonkin muun syyn vuoksi.
