Koronapandemia vaikutti haitallisesti syöpään sairastuneiden lyhytaikaiseen ennusteeseen. Asia ilmenee laajasta väestöpohjaisesta tutkimuksesta.
Koronapandemian ensimmäisen vuoden aikana syöpään sairastuneiden yhden vuoden elossaolon ennuste laski miltei kaikissa Pohjoismaissa. Tämä käy ilmi kansainvälisen tutkijaryhmän toteuttamasta tutkimuksesta, jonka toteutti Suomen Syöpärekisteri.
Tutkimuksessa verrattiin vuosina 2011–2019 diagnosoitujen potilaiden odotettua elossaoloa vuoden 2020 maaliskuun ja joulukuun välillä diagnosoituihin potilaisiin. Aineisto kattoi yli 27 miljoonaa ihmistä ja perustui viiden Pohjoismaan syöpärekistereihin.
– Tulokset osoittavat, että pandemia heikensi syöpäpotilaiden lyhytaikaista ennustetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ei Islannissa. Vaikutukset olivat suurimmat iäkkäillä potilailla ja nopeasti etenevissä syöpätyypeissä”, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, tutkija Fernando Gonzalez Yli-Mäyry Suomen Syöpärekisteristä tiedotteessa.
Koronan alussa vuonna 2020 todetuilla potilailla havaittiin poikkeuksellisesti elossaolon heikkeneminen lähes kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaisilla naisilla yhden vuoden elossaololuku laski lähes kolme prosenttiyksikköä. Suurimmat laskut havaittiin yli 75-vuotiailla syöpään sairastuneilla potilailla Ruotsissa ja Suomessa.
Syövittäin tarkasteltuna suurimmat elossaololuvun laskut havaittiin maksasyöpää sairastavilla. Suomalaisilla maksasyöpään sairastuneilla miehillä elossaololuku laski yli 10 prosenttiyksikköä ja ruotsalaisilla yli seitsemän prosenttiyksikköä.
– Maksasyöpä, haimasyöpä ja hematologiset syövät ovat esimerkkejä syövistä, joissa viivästynyt diagnoosi tai hoito voi nopeasti heikentää ennustetta, Suomen Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi sanoo.
Ainoa Pohjoismaa, jossa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää laskua syöpäpotilaiden elossaololuvuissa, oli Islanti. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa liittyä pienempään väestöön, eristäytyneisyyteen, tiiviimpään terveydenhuoltojärjestelmään ja pandemian maltillisempaan vaikutukseen Islannissa.
Tutkijat korostavat, että syöpäpotilaiden selviytymisen heikkeneminen ei kuitenkaan johdu yksittäisestä tekijästä, vaan useiden samanaikaisten vaikutusten summasta. Pandemian aikana potilaat saattoivat hakeutua hoitoon harvemmin, seulontoja keskeytettiin ja osa hoidoista viivästyi tai muuttui.
– Pohjoismaiden yhteistyö ja laadukkaat väestöpohjaiset rekisteriaineistot ovat mahdollistaneet kattavat arviot pandemian vaikutuksesta syöpään ja syövästä selviytymiseen. Tulokset korostavat, kuinka tärkeää on varmistaa syöpähoitojen jatkuvuus myös kriisitilanteissa. Terveydenhuoltojärjestelmien on oltava valmiita ylläpitämään keskeisiä palveluja myös pandemioiden aikana, tiivistää hankkeen vastuullinen johtaja, professori Giske Ursin.
Tutkimus on osa Pohjoismaiden syöpäunionin (NCU) rahoittamaa laajempaa koronapandemian vaikutuksia selvittävää tutkimushanketta. Tutkimus on julkaistu International Journal of Cancer -lehdessä.
