Hallitus esittää, että korkeakoulututkinnon voisi jatkossa suorittaa myös maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena.
Nykyisin avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa voi suorittaa korkeakouluopintoja, mutta kokonaisen tutkinnon suorittaminen edellyttää opiskelupaikkaa.
Lakimuutos antaisi korkeakouluille mahdollisuuden järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta avoimena opetuksena. Tutkinnon suorittaminen olisi maksullista.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoo, että uudistuksella halutaan helpottaa erityisesti työelämässä olevien mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkinto.
Hänen mukaansa nykyiset reitit tutkintoon eivät aina palvele ihmisiä, jotka haluavat kehittää osaamistaan, mutta eivät voi siirtyä päätoimisiksi opiskelijoiksi.
– On todella tärkeää, että omaa osaamistaan voi päivittää sujuvammin eri elämäntilanteissa, Talvitie sanoo.
– Avaamme uusia mahdollisuuksia.
Uudistus lisää tutkintomahdollisuuksia myös opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet opintoja avoimessa korkeakoulussa, mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tutkinto-opiskelijaksi.
Ministerin mukaan tutkintovaatimukset säilyvät samoina maksullisessa ja maksuttomassa koulutuksessa.
– Tutkintoa ei voi ostaa, vaan jokainen kurssi ja tentti on suoritettava, Talvitie painottaa.
– Pelottelu sillä on turhaa.
Talvitien mukaan on tärkeää, että maksuttomuus säilyy suomalaisen korkeakoulujärjestelmän pääperiaatteena.
Hallituksen esitykseen on myös kirjattu heikentämiskielto. Se tarkoittaa, ettei avoimen kautta tarjottava maksullinen tutkintokoulutus saa heikentää korkeakoulujen muuta tutkintokoulutusta määrällisesti tai laadullisesti.
– Yhdenvertaiset mahdollisuudet maksuttomaan tutkintokoulutukseen tulee säilyttää jatkossakin.
Uudistus on osa koulutus- ja osaamistason nostamiseen liittyviä hallituksen toimia. Sen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2028.
Opiskelijalta perittävän maksun olisi katettava vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Myös työnantaja voisi osallistua tutkinnon kustannuksiin.
Talvitien mukaan työntekijän tai työnantajan etujen mukaista ei aina ole, että työntekijä siirtyisi päätoimiseksi opiskelijaksi.
Aiemmin suoritetut opinnot voitaisiin hyväksilukea tutkintoon, jolloin maksu voisi perustua jäljellä olevien opintojen kustannuksiin. Tutkinnon hinta vaihtelisi koulutusaloittain.
Korkeakoulujen autonomia säilyy
Korkeakouluille laki mahdollistaa tutkintokoulutuksen järjestämisen avoimena korkeakouluopetuksena, mutta ei velvoita siihen.
Avoimena korkeakouluopetuksena voitaisiin järjestää suomen- ja ruotsinkielisiin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta.
Korkeakoulut päättäisivät itse, millä koulutusaloilla ja missä koulutusohjelmissa avoimena korkeakouluopetuksena suoritettavia tutkintoja voisi suorittaa sekä kuinka paljon koulutukseen otettaisiin opiskelijoita.
Korkeakoulut päättäisivät myös maksuista ja niihin liittyvistä käytännöistä.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, lisätä jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta.
Esitys liittyy myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2040 ulottuvaan visioon, jossa tavoitteena on nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden osuus 60 prosenttiin.